Keikkaloki 2012

Tälle sivulle on muisteltu Huojuvan ladon keikat vuodelta 2012 settilistoineen. Mukana ovat myös Kevyiden Multien esiintymiset, voihan ne nähdä Ladon eräänlaisina projektikeikkoina. Kirjaukset teki Suonna K. Kuvat aukeavat klikkaamalla isommiksi. Jos sinulla on valokuvia tai videoklippejä näiltä keikoilta ja haluat niitä julkaistavan sivustollamme, ota yhteyttä.

Keikka #063 27.01.2012 (pe) Tampere, Hullu Poro (Maaseutumusiikki tulee! -konsertti)

Mystinen metsätyömies / Cosmic Cowboy menossa vierailijoiden kanssa. Kuva: Marko Aho

1. Lieksan tyttö -Country Girl-
2. Tex Willerin poika
3. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- [katso YouTubesta]
4. Kalliit kilometrit
5. Kaksi-nolla
6. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
   Cowboys- [mukana Marko Aho, kitara, ja Tapsa Kojo, haitari]
7. Mystinen metsätyömies / Cosmic Cowboy [mukana Pekka Myllykoski, laulu, Marko Sillanpää,
   laulu, Marko Aho, kitara, ja Tapsa Kojo, haitari] [katso YouTubesta]

Keikkavuosi 2012 lähti käyntiin esiintymisellä Suomen Maaseutumusiikkiyhdistyksen Tampereen iltamissa. Raikkaassa talvisäässä saavuttiin paikalle Helsingistä kakkosalbumin pohjien äänityksistä, jotka olivat menneet hyvin ja heijastuivat vapautuneeseen yleistunnelmaan.
     Hullu Poro sijaitsee Koskikeskuksessa ja on luonteeltaan pikemmin ruoka- ja nuoren väen tanssiravintola kuin varsinainen kantrijointti. Esiintyjiä oli kahdeksan, mikä johti tiukkoihin puolen tunnin setteihin. Leppoisa tunnelma saatiin isolla esiintyjäjoukolla kuitenkin aikaiseksi. Yleisössä tuntui olevan ihan Ladon takia saapuneita savolaisia ynnä tamperelaisia, mikä tietysti tuntui nastalta. Setin kliimaksiksi rakennettiin samainen Mystisen metsätyömiehen ja alkuperäisen biisin kombo, joka toteutettiin joulukuussa Joensuussa Marko Sillanpään kanssa, mutta nyt suomenkieliset säkeistöt saatiin vetämään ne kirjoittanut Pekka Myllykoski, joka oli paikalla Jytäjemmareiden keikan takia. Kyllä oli nastaa!
     Kirjataan sekin muistiin, että kävin vierailemassa Marko Sillanpään setissä Isättömien poikien stemmoissa, huuliharpuissa ja mandoliinissa, aivan kuten Joensuussakin joulukuun 2011 Old Dogin yhteiskeikallamme.
     Iltamat jatkuivat osaltamme vielä Kevyiden Multien debyyttikeikalla, josta enemmän seuraavassa kirjauksessa.



Mystinen metsätyömies-Cosmic Cowboy-sovituksen läpimeno Hullun poron takahuonekabinetissa ennen keikkaa. Kuva: Yrjö Vähäkallio

#064 27.01.2012 (pe) KEVYET MULLAT: Tampere, Hullu Poro (Maaseutumusiikki tulee! -konsertti)



"Mennyt päästänsä sekaisin", eli Sinitaivas menossa. Kuva: Hannu Koiranen

1. Sinitaivas
2. Neljä vahvaa tuulta -Four Strong Winds-
3. Sammutetuin lyhdyin
4. Vanha rokkistara -Old Rock 'n' Roller-
5. Balladi villistä lännestä
6. Surulliset valssit -Sad Songs And Waltzes-
7. Kaiken saat -All Of Me-

Pilli Pajukallion idea "Suomen Texas Tornadoesista" tuli hahmotelluksi ääneen Huojuvan ladon ensimmäisellä Mendocinon keikalla 2010. Bändiksi Pilli halusi silloin nelimiehisen Ladon, ja lisävahvuuteen itsensä lisäksi Jytäjemmari Marko Ahon kitaraan ja Freukkareiden livekokoonpanossa aina silloin tällöin nähdyn Tapio Kojon koskettimiin ja haitariin. Tarkoituksena päästä vetämään neljällä vokalistilla hyviä biisejä, soittaa tribuuttia Härmäkantrille, hahmotella amerikkalaisen juurimusan saapumista Suomeen - miten homma nyt ikinä halutaankaan määritellä, me enemmän olemme nauttineet tästä proggiksesta kuin määritelleet...
     Syksyllä 2011 päästiin pitämään tämän helsinkiläis-tamperelais-joensuulais-outokumpulais-valtimolaisen konglomeraatin ensimmäiset treenit, loppiaisena 2012 toiset ja Tampereen Maaseutumusiikki-iltamiin tammikuun lopulle 2012 saatiin siis valmisteltua ensimmäinen keikka.
     Sinitaivas on Gusano-yhtyeen pikkuhelmi 80-luvulta, joka texmex-sävyjensä vuoksi sopii Kevyiden Multien ohjelmistoon kuin nenä päähän. Four Strong Winds on Kanadan parhaaksi biisiksi äänestetty Ian Tysonin folk-klassikko, josta laulamme Saukin vanhaa suomennosta - itse olen biisiin Neil Youngin Comes A Time -levyltä lukiolaispoikana rakastunut. Näissä molemmissa meikäläinen lead-vokaaleissa.
     Sammutetuin lyhdyin on Pillin eeppinen lamabiisi Freukkarien Anjovissalaattia-levyltä, jonka hän halusi elvyttää tähän yhteyteen, Freukkarit kun sitä ei enää livenä soita. Charlie Danielsin Old Rock 'n' Roller Jussi Raittisen ohjelmistosta on Tapsa Kojon bravuuri, ja Marko Aho paukuttaa neljä runsastekstistä säkeistöä Balladista villistä lännestä Tapsan kapakkapianon vimmaamana.
     Surulliset valssit on tiettävästi ollut myös Freukkareille aikanaan tarjolla. Pillin soolo nylonkielisellä Telecasterilla kruunaa tämän Nelson-coverin. Hilpeästi shuffle-evergreen-jatsahtava Kaiken saat on kanssa plokattu Willien levyltä, nimittäin viihdekiekko Stardustilta, mutta suomennoshan on M. A. Nummisen 70-luvulla esiin kaivama.
     Ensimmäisestä Multa-keikasta ei jäänyt mullan makua suuhun, vaan sellainen fiilis, että tämän proggiksen keikoilla tulee tänä vuonna olemaan lystikästä, toivottavasti myös yleisöllä. Nyt homma loppui aivan liian aikaisin, mutta meilläpä onkin toinen mokoma biisejä harjoiteltuna takataskussa Helsingin helmikuun keikalle ja vielä isompi nippu sellaisia jotka olisi hauska ottaa työn alle seuraavaksi...

Hannu Koirasen kuvagalleria Kevyiden Multien ensimmäiseltä keikalta täällä.

#065 28.01.2012 (la) Joensuu, Kerubi, Sali (Pekka Haaviston tukitapahtuma)

Karjalainen 28.01.2012

1. Vanhaa metsää
2. Pahat meistä
3. Rappiolla

Tampereelta Koskipuiston Cumuluksen aamupalalta (mustallamakkaralla ryyditetyltä!) otettiin suunta kohti koti-Karjalaa. Parinkymmenen asteen pakkasessa, lumessa ja auringonpaisteessa Suomi näytti nätiltä.
     Ykän kanssa heitimme perille päästyämme vielä Huojuva lato -duo-keikan Pekka Haaviston tukikonsertissa Joensuun Kerubissa. Ensimmäinen keikkamme uuden Kerubin päälavalla! Matkalla pohdittiin minikeikan biisivalintoja - Vanhaa metsää oli luonteva, kuten myös Pahat meistä. Helsingin Haavisto-tukikeikoilla on internetin mukaan soitettu Jäähyväisiä aseille ja We Shall Overcomea - mekin sitten miettimään, että mitä protestihenkistä ja kohottavaa kliimaksiksi. Ykä ehdotti Dylanin Times They Are A-Changin'ä, joka olisi ollut komea, jos olisin osannut sanat, mutta minulle tuli mieleen pohjoiskarjalaisen rockin kaanonista Rappiolla, jossa jotenkin tiivistyy sohvilta homoliittovastaisia tekstiviestejä lähettävän suvaitsemattoman Suomen henki... Siitä saatiin yleisönlaulatus- ja tanssitusnumero, ja keikan jälkeen voitiin ihmetellä, että onpa sitten Hassisen koneen Rappiollakin tullut vedettyä Lato-keikalla.
     Yleisöä olisi mahtunut Kerubiin hieman enemmänkin, parisataa oli paikalla Vihreiden pomon ja konsertin pääorganisaattorin Krista Mikkosen mukaan, mutta henki oli tapahtumassa mukava ja hyvä näinkin, onpa talkoiltu hyvän asian puolesta.

#066 10.02.2012 (pe) Helsinki, Sture 21 (Maaseutumusiikki tulee! -konsertti)

Jostakin muusta kokoonpanosta tuttuja miehiä auttamassa Äidit älkäässä. Kuva: Minna Dufton

1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Lieksan tyttö -Country Girl-
3.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4.  Lasiset siivet
5.  Tex Willerin poika
6.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
7.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
8.  Kalliit kilometrit
9.  Haulikko-Mikko -Shotgun Willie-
10. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mama's Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys- [mukana Pilli Pajukallio, kitara, Marko Aho, kitara, ja Tapio Kojo, haitari]
E n c o r e
11. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- [mukana Pekka Myllykoski & Maaseutumusiikki All Stars]
12. Takkulan baari [mukana Maaseutumusiikki All Stars]

Tammikuinen Maaseutumusiikki-vyörytys jatkui helmikuun alussa Helsingissä. Sture 21 on Vallilassa oleva, juurimusaan profiloituva soittoravintola, jossa en ollut aikaisemmin käynyt.
     Matkustin Hesaan muuta orkesteria ennen aamujunalla ja käväisin ennen keikkaa Pasilassa Josper Knutasin Lähikuva-tentattavana. Oli mielenkiintoista nähdä maan parhaiden radiotoimittajien pilttuut. Knutas oli tehnyt vaikuttavan taustatyön ja johdatteli takelteluistani mainion haastattelun.
     Jallulla oli kotipuolessa kiireitä töiden kanssa, joten Lato-keikka soitettiin kvartettina, mitä nyt loppuun saatiin taustatukea Kevyiltä mullilta. Ei huono keikka, mutta kyllähän toisen kitaran puutteen itse huomaa, kun on tottunut, ettei laulun lomassa tarvitse jokaista sointua ottaa.
     Halki illan Sturessa vallitsi veljellinen tunnelma. Taryan keikka oli hieno, "Suomen Lucinda Williamsia", ja Jytäjemmarit olivat mainiossa vireessä. Tammikuisen Hullun poron esiintymisen muutaman biisin onnahtelusta ei ollut tietoakaan. En ollut sattunut näkemään Jemmareita koskaan aikaisemmin. Keikkojen omaksi suosikiksi nousi Rukinpolkija, ryhmän kohtuullisen älyvapaa onomatopoeettis-suomennos Truck Driving Manistä.
     Yöstäkin tuli ikimuistoinen, kun Vallilan Kojootin Tapsa Kojon luolassa jatkettiin yölaulannan merkeissä. Kaivelimme aivoista Myllykosken ja Freukkarien vähemmän soitettujen rallien sointuja ja sanoja, Tuuli puita taivuttaa, Kolme pikkusta lintuu, Päivä juottolassa ja niin pois päin. Aamulla isännän johdolla intouduttiin työstämään valmiiksi Tapsan aloittama Tom Russell -käännös Who's Gonna Build Your Wall, Huuskonen rakentaa.

#067 11.02.2012 (la) KEVYET MULLAT: Helsinki, Sture 21 (Maaseutumusiikki tulee! -konsertti)

Multasetti lentoon lähdössä. Kuva: Kari Rosenberg

1.  Vanhan kyläkaupan rappusilla
2.  Sinitaivas
3.  Neljä vahvaa tuulta -Four Strong Winds-
4.  Sammutetuin lyhdyin
5.  Vanha rokkistara -Old Rock 'n' Roller-
6.  Balladi villistä lännestä
7.  Balladi Jose Cuervosta
8.  Jos vain osaisin laulaa kantria (lailla Pekka Myllykosken)
9.  Surulliset valssit -Sad Songs And Waltzes-
10. Kaiken saat -All Of Me-
11. Pois tältä valtatieltä -L.A. Freeway-
12. Jotain tekeillä taas -For What It's Worth-
E n c o r e
13. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans-

Maaseutumusiikki-iltamat jatkuivat, ja kun kamat eilisen jäljiltä olivat valmiiksi pystyssä, pystyi Kevyet Mullat soittamaan iltapäivällä kunnon treenit ennen illan keikkaa.
     Nyt saatiin lavalla soitetuksi kaikki syksyn ja talven mittaan harjoiteltu Multa-materiaali. Meininki oli lupaavaa ja For What It's Worthissä sangen rokkaavaa. Hieno soittaa biisejä, joita ei ole viime vuosina liikaa soiteltu tai kuultu, niin kuin nyt vaikka nuoruuteni suosikkiralleihin kuuluva Gusanon Sinitaivas, tai Folkswagenissa levyttämäni Vanhan kyläkaupan rappusilla, jonka Pilli halusi mukaan Multa-kattaukseen.
     Illan muusta annista ehdin tsekata Kantrimies Artturi Ketolan, jonka setistä nousevat esiin Maaseutumusiikki-kokoelman tarttuva Yksikäsi-John ja Tapsa Kojon kanssa käännetty Copperhead Road -suomennos Tampereentie, josta olen positiivissävytteisesti kade. Perhana, Ladon olisi pitänyt tajuta napata tämä täydellisen maniskariffin sisältävä biisi ja sovittaa se Kiteen pontikankeiton ja itärajan salakuljetuksen maisemiin. Ei vaan, on mahtavaa, että Suomessa versoo tällainen skene, kuunnellaan mestareita, yritetään tulla sellaisiksi itsekin, sparrataan toisten biisejä, tehdään levyjä vaikkei niitä kuulemma enää kukaan ostakaan, koetetaan saada keikkaa ja työntää karvaisia jalkoja median oven väliin. Näinköhän vähän suurempi yleisökin tajuaisi hypätä tähän junaan mukaan, niin kauan kuin ollaan vielä nuoria ja eläviä...
     Hara Laukkasen bändi tykitti tiukkaa Shellin baari -kantria huipentaen illan Valtatie 66 -versioon, jolloin lavalle ryömivät ja kiskottiin kaikki kynnelle kykenevät, minäkin mandoliini kädessäni.

Takahuonejallut ennen multakeikkaa. Kuva: Pentti Ruotsi

#068 17.03.2012 (la) Joensuu, Kerubi, Kellari (PKLTY 40 vuotta)

Huojuva lato duoilee ja lintumiesten raati arvioi. Kuva: Harri Hölttä

1. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
2. Joensuun tähdet ja baarit
3. Lieksan tyttö -Country Girl-
4. Outokummun kupari -U.S. Steel-
5. Kolmisiipinen lokki
6. Vanhaa metsää
7. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy-

Kerubi on köytänyt paikkansa joensuulaisena tapahtumaolohuoneena, siitä kertoo se, että Huojuva latokin tuntuu ramppaavan alinomaa Karjalantalolla. Tällä kertaa oltiin liikkeellä duolla Ykän kanssa, saatiin pyyntö puolen tunnin pikkukeikasta Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen 40-vuotisjuhliin.
     Luonto-Liitto-nuoruuden kautta meikäläisellä on lämpimiä muistoja nuoruuden hanhivapuista ja lintutorneilla notkumisista. Staijaajat ja bongaajat ovat löytäneet oman mielenkiintoisen rinnakkaistodellisuuden, mitä on pakko arvostaa. Lintuaiheisia biisejä löytyy Lato-ohjelmistosta vain ja ainoastaan yksi, joka toki esitettiin, mutta Pohjois-Karjala- ja metsäaiheinen matskukin tuntui uppoavan. Mukava oli soittaa.
     Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Lato-setti rakennettiin Pilli Pajukallion esittelemän nousevan sävellajin teorian mukaisesti. Eli F, G, A, D, A, (ja nyt särkyy) G ja E.

Kuvia tapahtumasta PKLTY:n sivuilla.

#069 24.03.2012 (la) Joensuu, Penttilä (syntymäpäivät)

Kuva: Janna Puumalainen

1. Karhunpää
2. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
3. Maalaismaisema -Country Comfort-
4. Lieksan tyttö -Country Girl-
5. Like A Hurricane [mukana V-P Hakkarainen, laulu ja kitara]

Huojuva lato duo suoritti yllätysiskun Meriläisen Mikon nelikymppisille. Valtimo- ja maaseututeemaisen akustisen setin ensiesitys oli Maalaismaisema, josta olemme tehneet coverin Ladon tulevalle kesä-ep:lle. Lopuksi juhlavieras V-P heitti spontaanisti idean Neil Young -coverista, joka tietysti toteutettiin.
     Juhlakalu saatiin lähemmäs kuolinkymmeniä ja useammallakin oli pää seuraavana aamuna kipeä. Onnea Mikko!

#070 18.04.2012 (ke) Tampere, ravintola Mallashovi (Nääskantri-klubi)

Kuva: Hannu Koiranen

S e t t i  1
1.  Lokakuun lopulla (Nekala & Hatanpää)
2.  Taaksepäin
3.  Vanhaa metsää
4.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
5.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
6.  Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock-
S e t t i  2
7.  Takaisin Nokialle -Green River-
8.  Maalaismaisema -Country Comfort-
9.  Lieksan tyttö -Country Girl-
10. Kolmisiipinen lokki
11. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
12. Tiellä taas -On The Road Again-
13. Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
14. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy-
15. Paranoid / Moottoritie on kuuma
16. Takkulan baari
E n c o r e
17. I Shall Be Released

Setti 1: Suonnan ja Ykän Huojuva lato duo
Setti 2: Mukana Marko Aho (kitara ja taustalaulu), Ville Lehtovaara (rummut) ja
Artturi Ketola (laulu ja perkussiot) 

Tamperelaiset ovat saaneet ihailuttavasti pyörimään Nääskantri-klubi-toiminnan. Tahtoo sanoa, että kerran kuussa paikalliset countryn sympatiseeraajat kokoontuvat soittelemaan vapaamuotoiselta pohjalta, ja paikalle tilataan aina joku ulkopaikkakuntalainenkin, joka saa nauttia Nääskantrin komppiryhmän palveluista. Jos ja kun Myllykosken ja Pajukallion kaltaisten lisäksi paikalle haluttiin myös Huojuva lato duo, niin ei kun vaan kiitollisena Ykän Mitsubishin keula kohti Tamperetta.
     Luonnollisista syistä setistä valikoitui cover-pohjainen. Oli hauska soittaa Telecasteria maukkaasti kynsivän Markon ja äärimmäisen makoisasti minisettiään sutirumpaloivan Villen kanssa. Lieksan tytön kohdalla tuli erityisen muikea olo: kivaa vetää biisi näin kantrina, vaikka toimiihan tämä omin pohjoiskarjalaisin voimin kantrirockinakin...
     Marko oli lukenut netistä Levon Helmin huonosta kunnosta, ja niinpä illan viimeinen improvisoitiin ja omistettiin hänelle. Tätä kirjoittaessa Helm on jo kuollut. Rauha hänen muistolleen. Näin Helmin the Bandin kanssa Järvenpäässä 1996. Vitun hieno keikka, jonka Hauru haukkui Hesarissa niin rumasti, että nuoren sydämistyneen musadiggarin oli pakko lähettää kriitikolle postikortti.
     Yleisöä ei Nääskantriklubilla ollut liikkeellä yhtä paljon kuin Järvenpäässä, mutta oli kuitenkin. Jälkipeleissä Paapan kapakassa Ketolan Artturi tuumaili, että toiminta hakee vielä muotoaan, eivätkä kaikki ole löytäneet uutta klubipaikkaa, Satakunnankadun Mallashovia. Paapan kapakassa soitti jazzia Seppo Hovi, ei nähtävästi kuitenkaan sukuelimellä.
     Pohjoiskarjalaisten majoituksen Nääskantrijengi oli hoitanut kohtuullisen keskeisesti Hotelli Ilvekseen, jonka 11. kerroksen ikkunasta tuijottelimme huimausta tuntien Ratinan suvantoa. En ole kovin usein, jos koskaan nukkunut yhtä kaukana maan pinnasta.
     Aamulla pääsi uimaan hotlan uima-altaaseen, jonka jälkeen heitettiin Ykän kanssa levykaupparundi. Epeksestä tarttui kokoelmista puuttunut Led Zeppelinin How The West Was Won, Aikakoneesta Jason Ringenbergin A Day At The Farm With Farmer Jason ja Waylon Jenningsin Turn The Page. Sitten kotiin Pohjois-Karjalaan keväisen sulia teitä uusia levyjä kuunnellen. I live the life I love and I love the life I live, niin kuin Mose Allison laulaa.

#071 02.05.2012 (ke) Joensuu, Botania (Botanian ystävien tukikonsertti)

Kuva: Janna Puumalainen

1.  Maalaismaisema -Country Comfort-
2.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
3.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
4.  Tex Willerin poika
5.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
6.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
7.  Kosmiset huolet
8.  Lasiset siivet
9.  Rakkaus ja juuret
10. Lieksan tyttö -Country Girl-
11. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
12. Paha kuu -Bad Moon Rising-

Tällä keikalla lyötiin muutamakin kärpänen yhdellä iskulla. Lakkautusuhan alla olevan Joensuun kasvitieteellisen puutarhan puolesta työskentelevä Jussi Virratvuori antoi ymmärtää, että Botaniaan kaivattaisiin kulttuuripläjäyksiä. Lato puolestaan metsästi lämmittelykeikkaa tälle keskiviikolle, jotta seuraavana päivänä Tavastialla soitto kulkisi kunnialla, kone rasvattuna.
     Ja olihan meillä myös Pohjois-Karjalan levynjulkaisukeikka soitettavana juuri painosta ehtineelle Lieksan tyttö -mini-cd:lle.
     Soittimet pystytettiin tropiikkihuoneen +25:n asteen lämpötilaan. Se ei tullut yllätyksenä, joten shortsit ja sandaalit osasivat olla mukana. Tarpeeseen tulivat.
     Ilen Amerikan- ja Kanadan-reissun takia tämä oli ensimmäinen Lato-keikka, joka on soitettu Ykän, Jallun, Villen ja minun kvartettina. Heti oli muuan yleisöön saapunut sukulaisrouva Ileä kaipaamassa, joten liian usein tällaiseen järjestelyyn ei parane taipua. Kulkevathan biisit neljästäänkin, mutta kun on preerioiden kaihoa maalaavaan stilikkaan tottunut...
     Hiljaahan tuota piti soittaa, ettei papukaijoilta menneet kuulo ja munat rikki. Keikkadebyyttinsä sai Rakkaus ja juuret, Yleisradion Ladolta Paluumuuttajat-tv-sarjaan tilaama ralli ja todennäköisimmin kakkosalbumimme nimibiisi. Hyvin kulki. Useampikin yleisössä ollut kehui Kosmisia huolia. Hieno kappale se on sekin.
     Ykä ja Ville lähtivät ajelemaan yötä vasten kohti Helsinkiä. Jallu jäi Noljakkaan yövieraaksi, saunottiin ja eikö tuota otettu pari kaljaakin. Seuraavana päivänä kohti Tavastiaa...

#072 03.05.2012 (to) Helsinki, Tavastia-klubi

Marko Aho ja Tapsa Kojo fiittamassa Lieksan tytössä. Kuva: Topi Salmi

1. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- [katso YouTubesta]
2. Tex Willerin poika [katso YouTubesta]
3. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4. Outokummun kupari -U.S. Steel-
5. Kosmiset huolet
6. Lasiset siivet
7. Rakkaus ja juuret
8. Lieksan tyttö -Country Girl- [mukana Marko Aho, kitara ja taustalaulu, ja Tapsa Kojo,
   haitari ja taustalaulu]
9. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas, Don't Let Your Babies Grow Up To Be
   Cowboys- [mukana Marko Aho, kitara ja taustalaulu, ja Tapsa Kojo, haitari ja taustalaulu]

Keikka Tavastia-klubilla on siirtymäriitti vakavasti otettavien bändien sarjaan. Eikös sitä niin tavata piireissä ajatella. Ladosta Tavastian oli lavalta käsin päässyt kokemaan Ykä Pienten miesten aktiiviaikoina, muut olimme neitsyitä.
     Ongelma oli se, että siinä vaiheessa kun tämä keikka Freukkarien lämmittelijänä saatiin, oli Ile ehtinyt jo varata samoille päiville vuosittaisen Amerikan-matkansa. Käykää ihmeessä soittamassa, kannusti Ile. Hoitakaa Ilelle tuuraaja, sanoi Pilli. Ykä kysyi stilikkaan vanhaa Pienet miehet -bändikamuaan Miikka Paatelaista, jolla sattui olemaan vapaa ilta. Kivi sydämeltä ja ei kun henkisesti kohti Helsinkiä.
     Pilli kuulemma miettii unettomina öinä lampaiden laskun sijaan, mitä kitaroita valitsee seuraavalle Freukkari-keikalle. Minulla on niin vähän valittavaa sillä saralla, että mietin sitten vaikka T-paitoja. Mikä talismaaniksi H-hetkellä? Helppo valinta, Neil Youngin & Pearl Jamin Tukholman Sjöhistoriska Museetista 1995 ostettu kiertuepaita. Poseerasin siinä 24-vuotiaana näläkurki-fokkarina Balladi avaruussavolaisesta -levyn promokuvissa, on edelleen tikissä ja saa kunnian elämän suurimpina juhlapäivinä, jollainen tämäkin tietysti oli. "Keikkapäivä - juhlapäivä", kuten Freukkarit ovat opettaneet.
     Hienot hetket alkoivat jo päivän soundcheckien aikaan, jolloin sain lennosta käskyn lavalle tuuraamaan paikalle vielä saapumatonta Pekkaa. Olenpahan nyt sitten laulanut Danny Show'n Freukkareiden kanssa. Enpä olisi 80-luvulla savolaisena koulupoikana uskonut, kun kappaleen ensimmäisen kerran Jake Nymanin soittamana kuulin.
     Ennen keikkaa rupateltiin Ilveksessä Ladon seuraavan albumin julkaisusta Turenki Recordsin Topin ja Harrin kanssa.
     En ole vuosiin hermoillut keikkoja, kun Folkswagenin sadoissa laskettavien esiintymisten myötä hommaan sai kohtuullisen rutiinin. Tavastia pani kyllä etukäteen skarppaamaan, itse kunkin. Soiton puolesta emme olisi osanneet paremmin soittaa, jos realistisesti ajatellaan. Miikka oli saanut biisit hämmästyttävästi haltuun. Keikka täydellistyi, kun Marko ja Tapsa tulivat loppuun antamaan stemma- ja lisämeininkiapua.
     Paluumuuttajat-sarjan kameraryhmä täydellisti päivän hurlumhein ja tallensi todennäköisesti viisaita lausuntoja, joita saamme syksyllä ihastella tv:stä. Freukkareiden keikkaa seurasi onnellisesti hyvällä syyllä humaltuva Lato-kaarti, siinä vaiheessa kamerat oli jo onnellisesti sammutettu.




Kuuluisassa takahuoneessa ennen keikkaa, Freukkareiden 80-luvun poseerausta muistelemassa. On muuten matalampi ja ahtaampi paikka kuin moni provinssi-Suomen rokkari luulee. Kuin Lontoon metro. Kuva: Minna Dufton

Lisää kuvia Tavastian-keikalta täällä.

Muusikoiden.net:in nimimerkki Tapio79:n ytimekäs arvio keikasta täällä.

#073 19.05.2012 (la) Tampere, Bar K

Louhinta menossa Bar K:ssa, Jallu olisi vasemmalla. Kuva: Marko Aho

1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Tex Willerin poika
3.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
5.  Maalaismaisema -Country Comfort-
6.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
7.  Kosmiset huolet
8.  Äidit, älkää kasvattako pojista muuiskoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
9.  Rakkaus ja juuret
10. Lieksan tyttö -Country Girl-
11. Paha kuu -Bad Moon Rising-
12. Kaksi-nolla

Ahon Marko järjesti Ladolle kaksi Tampereen levynjulkaisukeikkaa toukokuun kolmanneksi lauantaiksi. Jo siinä vaiheessa oli tiedossa, että Tom Russell on Tampereen Vastavirrassa saman viikonlopun perjantaina, eli muikea kantrihenkinen kattaus oli tarjolla "sille joka ymmärtää", kuten Keitetty hauki -lp:n osuva otsake kuuluu.
     Russellin Suomen-kiertuemanageri oli paikalla Ladon ja Freukkareiden vapun jälkeisellä Tavastian-keikalla ja ilmeisesti piti kuulemastaan, koska sähköpostiin kopsahti kysymys, että tuletko vierailemaan Russellin keikalle vaikka The Navajo Rugiin. No, tottahan toki...
     Junailin Tampereelle perjantaina ja Marko nappasi minut asemalta Fordillaan, jolla hujautettiin Vastavirtaan, jossa oitis jouduin soundcheckiään lopettelevien Russellin ja kitaristipari Thad Beckhamin huulenheiton kohteeksi. "Näytät siltä kuin soittaisit Marshall Tucker Bandissä." "Hei, kaverilla on James Burtonin kitara. Minun pitäisi kirjoittaa siihen nimeni, ja sinä myyt sen sitten Internetissä?" "Harjoitella? Pitäisikö meidän muka harjoitella?" "Inhoan huuliharppuja!"
     Keikka oli helvetin hieno ja Russell mahtavassa tarinointimoodissa. Viimeisimmän Mesabi-levyn laulut toimivat kahdella kitaralla erittäinkin hyvin, ja Russell aukoi niiden tarinoita mehevästi. Encoressa oli The Navajo Rugin vuoro, jolloin sain kutsun kömpiä lavalle harppuineni. Voitte katsoa Youtubesta, miten se meni.

Kuva: Hannu Koiranen

Russell oli keikan jälkeen joviaalina, kiitteli U.S. Steelin käännöksestä ("tuollaiset jutut merkitsevät minulle todella paljon") ja tekemistäni haastatteluista. Oli mukava syöksyä Nääskantri-jengin kanssa Tampereen iltaan vielä yksille.
     Muut Ladot tulivat Tampereelle vasta lauantaina Ilen tila-autolla. Illan koreografiaan kuului kaksi keikkaa, joista ensimmäinen keskustan Bar K:ssa paikallisen countryrock-yhtye Stillin lämppärinä. Teimme virtaviivaisen kattauksen, yksi laulumikki, minulla pelkkä Telecaster, ja annoimme palaa. Oli kiva nähdä Tampereen tuttuja pienessä mutta paneutuneessa yleisössä - tuli harrastuneisuutta kuvastavia biisitoiveita ("Suomenhevonen!"), ja sanoja osattiin. Väittäisin, että keikka oli jees, vaikka ne lavan eteen Maalaismaiseman aikana huojumaan tulleet tyttäret hävisivätkin loppusetin ajaksi näkyvistä.

Lisää kuvia Bar K:n keikalta täällä.

#074 19.05.2012 (la) Tampere, Peyton Place

Kuva: Hannu Koiranen

1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Tex Willerin poika
3.  Lasiset siivet
4.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
5.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
6.  Maalaismaisema -Country Comfort-
7.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
8.  Takaisin Nokialle -Green River-
9.  Rakkaus ja juuret
10. Lieksan tyttö -Country Girl-
11. Paha kuu -Bad Moon Rising-
12. Kaksi-nolla
E n c o r e
13. Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
14. Tiellä taas -On The Road Again-

Bar K:sta suoriuduttiin Hervantaan, tuohon Nuijasodasta palaaville hämäläisille rakennettuun kaupunginosaan. Lähiöravintola Peyton Placessä oli tarjolla Ladon lisäksi Ahon Markon uuden Dortmunder-yhtyeen keikka ja Markon 39-vuotisjuhlat.
     Televisiourheilun takia soiton alkamisaika venyi tuskaisasti puolen yön jälkeen. Dortmunder aloitteli humoristisesti myhäilevällä rytmimusallaan - taas vähän uudenlaista settiä energisen Ahon pajalta. Täydennysmiehinä Markon nuoruudenbändi Alli & the Gatorsin väkeä.
     Lato-keikan alkaessa olin parin pitkäksi venyneen päivän väsyttämä, mutta sitten väsymys jotenkin kaikkosi ja henki alkoi puhua. Lavasoundi oli napakka ja tukeva. Tuntui nastalta soittaa musaa josta tykkää hengenheimolaisten kanssa.
     Rakkauden ja juurien kertosäkeessä muutamat yleisön suut aukeilivat, vaikkei biisiä vielä ole ehditty rummuttaa kuin, hetkinen, neljällä keikalla. Lupaavaa. Olisikohan vanha osannut kirjoittaa pienen hitin?
     Encore. Hervanta pääsi kuulemaan Jallun pulppuavan Stratocaster-soolon Hiski Salomaassa. Ile huikkasi, että soitetaan nyt vielä Tiellä taas. "The life I love is making music with my friends, and I can't wait to get on the road again." Osui ja upposi.
     Yöksi Tampereen Omppuhotelli kakkoseen, ja sitä ennen paniikkisoitto Kissanmaalle: onko keskustassa paikkoja auki neljään? Onko Doris vielä olemassa? Onko kukaan matkalla Vikkulaan, tai Phoenix Arizonaan?
     Henry's Pubin viimeinen hidas: Kasevan Tyhjää. Tällaista ei tapahtuisi Pohjois-Karjalassa.

Kotimatkalla sunnuntaina poikettiin Pirkkalan Reipissä Ketolan Artturin vieraana. Tänne palataan heinäkuun lopulla kantri- ja hevostapahtumaan. Kuva: Karoliina Ahola

Hannu Koirasen galleria Peyton Placestä täällä.

#075 08.06.2012 (pe) Valtimo, Seiska

Ensimmäinen setti terassilla menossa. Kuva: Ari Harakka

S e t t i  1
1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
3.  Maalaismaisema -Country Comfort-
4.  Vanhaa metsää
5.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
6.  Rakkaus ja juuret
7.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
8.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
S e t t i  2
9.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
10. Tex Willerin poika
11. Sydänkesän vihreät niityt
14. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
15. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
16. Maalaismaisema -Country Comfort-
17. Outokummun kupari -U.S. Steel-
18. Vanhaa metsää
19. Kosmiset huolet
20. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
21. Rakkaus ja juuret
22. Lieksan tyttö -Country Girl-
23. Paha kuu -Bad Moon Rising-
24. Kaksi-nolla
E n c o r e
25. Takaisin Nokialle -Green River-
26. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
27. Tiellä taas -On The Road Again-
28. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-

Ladon keikkakesä 2012 aloitettiin esiintymisellä Valtimon legendaarisessa maalaisravintolassa. Villen kanssa ajeltiin orkesterin joensuulaisina kohti Valtsua, jossa kohdattiin muut veikot kello kuusi.
     Kesäomani oli alkanut tänään. Tunnelma oli kohdallaan, ja keikastakin tuli Ladon historian paras Seiska-veto, kiitos varmaan osaltaan Valtimon Seiska -kappaleen Seiska-ensiesityksen.
     Ravintola oli pyytänyt ensimmäistä settiä alkuillaksi terassin kesäkauden avajaisiin, toista sisätiloihin. Tämäpä toteutettiin. Ilta oli aurinkoinen, muttei lämpimin, joten ulkona ei varsinaista kantrisaunailmiötä synnytetty. Myöhäillan sisäsoitto oli jo aivan eri tavalla hurmoksellinen. Porukka tanssi, tykkäsi ja taputti Valtimon Seiskasta vielä yhden esityksen.
     Vanhasta metsästä soitettiin ensimmäisen kerran livenä bändisovitus. Tähän asti kappaletta on esitetty vain Huojuva lato duon keikoilla. Biisieni top vitosessa, jos minulta kysytään. Monta vuottahan tuota tuli itseltä tilattua, metsiensuojelu-aiheista laulua Mystisen metsätyömiehen hengessä.
     Yleisö lauloi mukana Rakkautta ja juuria toisesta kertosäkeestä. Mitäköhän tässä on tullut tehdyksi.
     Keikan jälkeen ajettiin yöksi Puukariin, otettiin parit oluet, tarateltiin ja bändin kovin saunoja saunoi. Seuraavana päivänä jatkettiin Rumoniemessä albumin äänityksiä, mistä kuvia täällä. 

#076 09.06.2012 (la) Rääkkylä, Paksuniemen kesäkahvila

Kuvaaja tuntematon

S e t t i  1
1.  Sydänkesän vihreät niityt
2.  Balladi Seilin saaresta
3.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
4.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
5.  Takkulan baari
6.  Kolmisiipinen lokki
7.  Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
8.  Maalaismaisema -Country Comfort-
9.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
10. Lieksan tyttö -Country Girl-
11. Suomenhevonen
S e t t i  2
12. Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock-
13. Lokakuun lopulla (Nekala & Hatanpää)
14. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
15. Ihmeihminen / Heart Of Gold
16. Kosmiset huolet
17. Taaksepäin
18. Rakkaus ja juuret
19. Paha kuu -Bad Moon Rising-
20. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
21. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-

Ylä-Karjalasta tiputtauduttiin Ykän kanssa illaksi Keski-Karjalan Rääkkylään, minne meiltä oltiin tilattu duo-keikka. Kaksi ja puoli tuntia kuutostietä on periaatteessa paha rasti, mutta jos musapuoli on kunnossa, kuten se DJ Ycän autossa aina on (Midlake! T-Bone Burnett! Lenny Kravitzin Mama Said!) ja kädessä helmeilee Juuan ABC:ltä ostettu Olvin lonkero, niin johan matka taittuu. Tuomi oli tältä kesältä kukkinut ja omenakin loppusuoralla, mutta maakunnan pihlajat aukenivat silmissä parhaaseen loistoonsa.
     Paksuniemen satamakahvilassa olin esiintynyt 2006 Folkswagenin kanssa. Nyt oli kiva korkata paikka Lato-duolla. Puisissa rakennuksissa on aina hieno esiintyä. Terassilta näki, kuinka aurinko laskeutui Oraviselän saarten taakse taivasta punaten. Ihanaa, että on taas kesä.
     Yleisöä ei saapunut valtavasti, tämä oli ravintolan kesäkauden ensimmäinen keikkailta, mutta arviolta pari-kolmekymmentä käväisi paikalla kuitenkin. Kyläläisiä, Paksuniemen laiturissa yöpyviä veneilijöitä, jotkut asiakseen vähän kauempaakin tulleita. 
     Etenkin tarinalaulut tuntuivat saavan hyvän vastaanoton. Sellaisia biisejä kuin Rakkaus on sotaa, Outokummun kupari, Hiski Salomaa tai Kaustisen talvet ei tämän hetkessä Suomessa kovin moni tee tai soita. Tarinoiden kuuntelu tekee hyvää. Tarinoiden kertominen tekee hyvää.
     Ladon mikrohistoriaan keikka jää siitä, että ensimmäistä kertaa soitettiin Suomenhevos-kappaleeni. Levytin sen Folkswagenin kanssa 2004 ja olen kokenut sen niin Folkswagenin leimaamaksi, etten ole halunnut siihen aiemmin tässä yhteydessä tarttua. Halki vuosien Heppaa on kuitenkin keikoilla aina silloin tällöin toivottu (viimeksi eilen Seiskassa), ja kun tänä vuonna Ketolan Artturi laittoi Pirkkalan-keikkamme ehdoksi leikillisen vakavasti Suomenhevosen soittamisen, käänsin pääni. Itseni kirjoittamani biisihän se on, ja Ladon repertuaariin sopii tämän duo-koeajon perusteella.
     Sydämellistunnelmaisen keikan jälkeen oli kiva ajella hämärässä alkukesän yössä Joensuuhun. Radio Suomi soitti Salmela Komitealta kasariyllätyksen Silmät kii. Piru kun olen vienyt Salmela Komitean 1-lp:n aikoinani divariin.
     Kymmenen vuotta sitten olisin rynnännyt roudaamisen jälkeen tunniksi Jokelaan ja puoleksi Kareliaan, mutta nyt otin suihkun, avasin A. Le Coqin ("jääkaappiin jää yks olut / nyt kun kutsuu mua harhapolut") ja istuin sohvalle katsomaan Music Televisionin Nitro Circusta. Sellaiset naiset kuin Jolene Van Vugt ovat sitten reippaita.
     Kyllä, olen tekemässä tästä kappaletta. Avausrivit menevät näin: "Jos olisin kymmenen vuotta nuorempi, en lojuisi sohvassa tässä / Vaan olisin frendien kanssa ryyppäämässä."

#077 25.06.2012 (ma) Nurmes, Iltatori

Kuva: Panu Similä

S e t t i  1
1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Tex Willerin poika
3.  Sydänkesän vihreät niityt
4.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
5.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
6.  Balladi Seilin saaresta
7.  Takaisin Nokialle -Green River-
S e t t i  2
8.  Kosmiset huolet 
9.  Maalaismaisema -Country Comfort-
10. Lasiset siivet
11. Outokummun kupari -U.S. Steel-
12. Vanhaa metsää
13. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
14. Rakkaus ja juuret
15. Lieksan tyttö -Country Girl-

Ajellessani Nurmekseen pamahti Radio Suomesta Aronsalmen kohdalla Lieksan tyttö. Eilen mökillä kappale tuli kuultua Tero Lietteen ohjelmassa. Molemmat ilman tuttavien tekstarihälytystä, omin korvin tuosta vaan, radion soidessa taustalla. Täytyy sanoa, että yksi unelma on Huojuvassa ladossa tullut saavutettua, se että oma musa soi säännöllisesti radiossa. Aika paljon tuli tehtyä nuoruudessa pöytälaatikkoon ja kavereiden kasetti- ja levyhyllyihin... Muistan, miten petyin Sähkökatkos- ja Balladi avaruussavolaisesta -levyjen jälkeisinä kesinä Teosto-tilitysprinttejä lukiessani. Ykkössoittoja, jos niitäkään.
     Mutta ehkä ne laulut eivät vielä olleet sellaisia, että niitä olisi pitänyt koko Suomen kansalle soittaa. Eivät olleet vielä Tuhatkaunon tai Folkswageninkaan aikoina. Tai jos olivat, niin olivat kai vielä raakilemaisesti laulettuja, soitettuja, taltioituja, markkinoituja...
     Kaikki on todennäköisesti mennyt juuri niin kuin pitikin.
     No, se 90-luvun Kononen olisi ollut 65-kiloinen, ja ikä olisi alkanut kakkosella. Sellaista ei enää näy peilissä. Mutta onhan se tuon nykyisen hahmon sisällä, hyvin pehmustettuna. Ikuinen parikymppinen, folkkarinlippis vinossa.
     Nurmeksen torilavalla soitettiin edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Hyvät muistikuvat siitä. Tämäkin vuosi antoi meille mukavan kokoisen yleisön ja hyvän soundin, kätilöijänään edelleen Nurmeksen kaupungin äänivelho Kären Matti.
     Keikan kulusta muistan sen, että Sydänkesän paikkeilla alkoi lavalla tuntua siltä, että soundi ja soitto on läjässä. Vanhaa metsää nostettiin vähän soitettunakin sillä tarkoituksella settiin, että sitä oltiin menossa seuraavana päivänä taltioimaan Rakkaudelle ja juurille (kuvia noista Rumoniemen sessioista täällä). Seili trioversiona Ykän ja Ilen kanssa - Jallun ja Villen kanssa kappaletta ei ole soitettu, mutta pitihän se nyt soittaa, kun Kapa Ahosen kotikaupungissa oltiin.
    Ystävämme Keijo kävi keikan jälkeen toteamassa kannustavasti, että olihan siellä yksi hyväkin biisi, Kosmiset huolet. Ei tarvitse ihminen vihollisia, kun on tällaisia ystäviä!

#078 06.07.2012 (pe) Heinävesi, Kulttuurikeskus Raamitalo (Raamitalon musiikkifestarit)

Kuva: Pihla Puumalainen

1.  Kosmiset huolet
2.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
3.  Tex Willerin poika
4.  Sydänkesän vihreät niityt
5.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
6.  Maalaismaisema -Country Comfort-
7.  Lasiset siivet
8.  Rakkaus ja juuret
9.  Lieksan tyttö -Country Girl-
E n c o r e
10. Takaisin Nokialle -Green River-
11. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-

Pienet kotoisat festivaalit ovat Suomen festivaalisuven suola (vrt. Ladon edellisten kesien Neitivirtafolk- tai  Blueberry Hill –kokemukset). Tämä festari oli kuitenkin niin uusi, että heinäveteläiset väkimassat eivät sitä vielä olleet ehtineet rekisteröidä. Harmin paikka, sillä esiintyjät olivat hemmetin hyviä, Juha ”Gusano” Nuutinen ja Niko Ahvonen yhtyeineen.
     Eipä siinä mitään. Illan isäntäpari ei silminnähden harmitellut, ja miksipä mekään. Rekkalavalla alkuillan lämpimässä paahteessa soitettiin ja saatiin videotaltiointien mukaan ihan kelpo soundi aikaiseksi. Jallu oli kotosalla puimakiireiden takia, eli kvartettikeikka.
     Omat lapset olivat mukana näkemässä keikkaelämää. Soiton jälkeen heidän heittämisensä sukuloimaan Etelä-Karjalaan, uintipysähdyksiä unohtamatta, seuraavana päivänä pieni sooloesiintyminen Joensuussa työkaverin hautajaisissa ja sitten illaksi Siilinjärven keikalle ja seuraavana päivänä lapsia hakemaan ja Tykkimäen huvipuiston kautta kotiin...
     Siis ei kovin rock, mutta varsin road ja varsin dad. Lepään mökillä (puutarhakiikussa, käsi kyynärpäätä myöten karviaishillopurkissa) sitten, kun kukaan ei halua kuulla näitä lauluja. 

#079 07.07.2012 (la) Siilinjärvi, Harry's Bar (Siilifolk)

Keikkaflow'hun suvannon tuova duo-osuus menossa. Kuva: Ville-Veikko Markkanen

1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Tex Willerin poika
3.  Sydänkesän vihreät niityt
4.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
5.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
6.  Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock-
7.  Suomenhevonen
8.  Maalaismaisema -Country Comfort-
9.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
10. Lasiset siivet 
11. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
12. Rakkaus ja juuret
13. Lieksan tyttö -Country Girl-
14. Paha kuu -Bad Moon Rising-
15. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
E n c o r e
16. Takaisin Nokialle -Green River-
17. Tiellä taas -On The Road Again-

Kansanmusiikkiyhteyksissä tuli soiteltua enemmänkin edellisen yhtyeeni Folkswagenin kanssa. Huojuvaa latoa kamu-portinvartijat ovat vähän vierastaneet, mikä on perseestä – etenkin Kaustisen festivaalin pakit kesällä 2011, vaikka oltiin juuri julkaistu loistava Kaustisen talvet –levy ja kovasti vastaantullen väänsin keikkaa.
     No, se on niiden tappio, lähdetään siitä, harmitelkoot siellä toisten sibalaisten kanssa, kun radio ei soita liilee ja laileeta ja on neidolla punapaulaa. Rahan takiahan noihin ympyröihin ei ole vetoa, sitä ei noissä piireissä enää liiku senkään vertaa kuin ennen. Mutta kyllä valistuneimmat kuulijat nauttisivat meidän Ilen soitosta siinä missä vaikka Erik Hokkasen amerikanismeista...
    Tällä introlla en tahdo dissata tätä savolaisten kansanmusiikkifestivaalia – he sentään olivat niin aikaansa seuraavia, että kiinnittivät meidät. Meininki festarin päätösklubilla oli leppoisa, ja yleisön lukuisat valtimolaiset saivat varmaan ainakin Ilen olon kotoisaksi. Jallun heinäkiireet jatkuivat, eli kvartettina mentiin.
     Itse ilahtelin kovasti savolaisten härmänkantrin ystävien keikan jälkeisistä taratteluista. Kyllä meidän pitäisi Ladolla saada Kuopion ravintola- ja baarikeikkaa aikaiseksi. Kontakteja vaan puuttuu.

#080 13.07.2012 (pe) Joensuu, Kerubi (Ilovaarirock)

Taustalaulajat lavalla. Kuva: Janna Puumalainen

1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
3.  Tex Willerin poika
4.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
5.  Kosmiset huolet
6.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
7.  Lasiset siivet #
8.  Sydänkesän vihreät niityt #
9.  Maalaismaisema -Country Comfort- #
10. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- #
11. Rakkaus ja juuret #
12. Lieksan tyttö -Country Girl- #
E n c o r e
13. Paha kuu -Bad Moon Rising-
14. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans- # [katso YouTubesta]

# mukana Heli Sillanpää, Marko Sillanpää ja Tuire Silvennoinen (taustalaulu)

Ilovaarirockin keikka oli Ladon keikkakesän 2012 huippukohtia. Saimme lavalle vieraaksi Lieksan tytön ja Rakkauden ja juurten taustalaulajatrion Heli Sillanpää – Marko Sillanpää – Tuire Silvennoinen. Nyt oli yleisölle tarjolla stemmalaulua ja silmänruokaa enemmän kuin Ladon keikoilla koskaan aiemmin. Voi kun voisi aina tehdä keikkaa tämänkokoisella remmillä.
     Fasiliteetit ja takahuonemeiningit olivat kunnossa, väki otti hyvin vastaan, tanssi ja taputti, oman keikan jälkeen pääsi tirvaisemaan pienet pikakännit ja nauttimaan hyvässä seurassa Dr. Feelgoodin ja Uriah Heep Legendsin esiintymisistä, jotka olivat kaukana kehäraakkiudesta. Parhaita Ilovaarirock-vuosikertoja koskaan, ellei paras!

#081 14.07.2012 (la) Valtimo, Yläasteen piha (Valtimon kesäpäivät)

Jallun ensimmäinen Lato-keikka tuuraavana basistina menossa. Kuva: Ari Harakka

S e t t i  1
1.  Lieksan tyttö -Country Girl-
2.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
3.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
S e t t i  2
5.  Rakkaus ja juuret
6.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
7.  Maalaismaisema -Country Comfort-
8.  Lieksan tyttö -Country Girl-
S e t t i  3
9.  Haulikko-Mikko -Shotgun Willie-
10. Takaisin Nokialle -Green River-
11. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
12. Rakkaus ja juuret
13. Kosmiset huolet
14. Takkulan baari
S e t t i  4
15. Koira
16. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
17. Tex Willerin poika
18. Lasiset siivet
19. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
20. Maalaismaisema -Country Comfort-
21. Paha kuu -Bad Moon Rising-

Rokkiviikonlopun lauantaiaamuna odotti, no, ei varsinaisesti paluu arkeen, mutta autoretki Villen kanssa Valtimolle, kahden keikan päivä. Luvassa oli erikoisuus Ladon historiassa: kaverinsa viisikymppiset olivat Ykälle sen verran hyvä force majoure, että Valtimon keikat päätettiin toteuttaa Jallu bassossa. Milking Machinessahan ukko on soittanut nelikielistä sen verran nohevasti, että eipä tuota tarvinnut pelätä.
     Niinpä Valtimon yläasteen pyöräkatoksessa soitettiin kesäpäiväkansalle lyhyitä settejä. Biisilistan erikoisuus oli parille koiralle omistettu Kari Peitsamon ”olen koi-koi-koi-koi-koira vaan”.
     Jallun basismista jäi mieleen se, että Virran Olaan hän kehitteli varsin mainion walking bass –tyylisen grooven.
     Ile soitti keikan päättäneen Pahan kuun aivan helkkarin hienosti. Olisipa ollut nauhoitus päällä.
     Ja sitten nokkaunille Puukariin, sauna, Ilen grillaukset, Helenan salaatit ja kohti illan keikkaa...

Neljäs setti takana, nyt jo naurattaa. Kuva: Jyri Ylätalo

#082 14.07.2012 (la) Valtimo, Irmuska

Kuva: Pia Korhonen

S e t t i  1
1.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
2.  Kosmiset huolet
3.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
4.  Tex Willerin poika
5.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
6.  Maalaismaisema -Country Comfort-
7.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
S e t t i  2
8.  Suomenhevonen
9.  Tuuli kuljettaa (Kainin poika)
10. Jaloviinaa / Libahundinaine -Canadian Whiskey-
11. Lasiset siivet
12. Takkulan baari
13. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
14. Takaisin Nokialle -Green River-
15. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie-
16. Lieksan tyttö -Country Girl-
17. Rakkaus ja juuret
E n c o r e
18. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
19. Ir-Ir-Irmuskaan -Dschinghis Khan-
20. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-

Valtimopäivien iltakeikka soitettiin kylän maalaisravintoiloista siinä toisessa, joka ei esiinny Valtimon Seiska –kappaleessa. Kesäpäivien vapaamielinen henki oli vienyt tässä vaiheessa iltaa 25 prosenttia bändin jäsenistä kohtalaisen hyvin mennessään, mutta maaliin päästiin ilman ruumiita. Videotaltiointia Youtubessa en silti välttämättä haluaisi nähdä...
     Bassotreenit Jallun kanssa jäivät sen verran vähäisiksi, että pidennettiin keikkaa harvoin toteutetulla soolospotillani kakkossetin alussa. Folkswagenin repertuaarista nostetut Suomenhevonen ja Libahundinaine ja bändin soittotauolla ollut Tuuli kuljettaa versioitavina.
     Keikan jälkeen ajeltiin jokseenkin rättiväsyneinä yötä vasten Villen kanssa Joensuuhun. Sen verran matkalla friskaannuin, että siirryin suoraan kaverien Ilosaarirock-yötulille, josta jatkettiin sunnuntai mölkkyä pelaten ja muuta asiaankuuluvaa harrastaen.

Jallu tunnelmassa. Kuva: Pia Korhonen 

#083 27.07.2012 (pe) Pälkäne, Sappeen matkailukeskus (Roilerikesäfestarit)

Kuva: Jukka Tuomiranta

1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Tex Willerin poika
3.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
5.  Kaksi-nolla
6.  Maalaismaisema -Country Comfort-
7.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
8.  Lasiset siivet
9.  Sydänkesän vihreät niityt
10. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie-
11. Hullu suomenhevonen
12. Takaisin Nokialle -Green River-
13. Rakkaus ja juuret
14. Lieksan tyttö -Country Girl-
15. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas, Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-

Kesäinen neljän keikan viikonloppu oli edessä. Standardiksi muodostuva etelänreissukäytäntö, tulimme Villen kanssa Joensuun-tietä, yhytimme pohjoisesta saapuneet Valtimon miehet huoltsikalla Kallan silloilla ja siirryimme yhteen pakettiautoon. Ykällä oli muitakin bisneksiä Hämeen suunnalla ja hänet oli määrä tavata vasta määränpäässä.
     Kesäpäiväkeikan meiltä oli tilannut Still-yhtyeen pomo Riku-Sippo Uotila, johon tutustuimme toukokuun Tampereen-keikalla. Mikä ettei, eipä olla Pälkäneellä käytykään, vaikka perunalimppu on tuttua. Aina mukava katsastaa uusia paikkoja. Sappeen lava oli iso, ja jos sille mahtuvat Popedan ja Don Johnson Big Bandin kaltaiset maan ykkösartistit, niin sitten mekin. Ääniä tekemässä Jussi Mukka, entinen joensuulainen. Maailma on pieni ja pohjoiskarjalaisia täynnä.
     Aivan hurmoksellisiin korkeuksiin keikka ei noussut. Yleisöllä oli alkuillasta keskinäisen praataamisen tarve, emmekä olleet kansalle tuttuja. Toisena esiintyneen irkkubändi Sorrowheartsin poljento tuntui jo uppoavan paremmin tanssijalkaan.
     Ajelimme hyvissä fiiliksissä kesäyötä vasten seuraavaan keikkapaikkaamme Reippiin, jonne oli luvattu majapaikka.

#084 28.07.2012 (la) Pirkkala, Reipin museo (Hummafest)

Ihmiset, katsokaa, minulla on plektra! Kuva: Jyrki Kallio

1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Tex Willerin poika
3.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4.  Suomenhevonen
5.  Kosmiset huolet
6.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
7.  Maalaismaisema -Country Comfort-
8.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- [katso YouTubesta]
9.  Sydänkesän vihreät niityt
10. Hullu suomenhevonen
11. Takaisin Nokialle -Green River-
12. Lasiset siivet [mukana Tapio Kojo, haitari] [katso YouTubesta]
13. Lieksan tyttö -Country Girl- [mukana Tapio Kojo, haitari, ja Marko Aho, kitara]
14. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys- [mukana Tapio Kojo, haitari, ja Marko Aho, kitara] [katso YouTubesta]
E n c o r e
15. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans- [mukana Tapio Kojo, haitari,
    ja Marko Aho, kitara] [katso YouTubesta]
16. Suomenhevonen [katso YouTubesta]

Hummafest oli jälkeenpäin ajatellen yksi Ladon reissuvuoden 2012 kohokohtia. Kantrimies Artturi Ketolan ja puolisonsa järjestämä koko perheen hevostapahtumahämäläisen vehmaalla ulkomuseoalueella. Yleisöä satamäärin, juuri sopivasti, kelit kohdallaan ja keikka-aika iltapäivällä. Kaikenlainen alleviivaava ”rock”-mentaliteetti loisti poissaolollaan. Oli tultu nauttimaan kesästä, seurasta ja musiikista.
     Yleisössä oli paljon tuttuja Hämeestä ja vähän muualtakin. Marko ja Tapsa suorittivat lavavierailutkin. Keikan jälkeen erittäin leppoisat jälkitarattelut muun muassa Härmälän Sibeliuksen Anssi Tikanmäen kanssa. Voi kun olisi aina keikoilla tällaista.
     Siitä sitten illaksi kohti Sammattia.

Jyrki Kallion reportaasi keikalta Aamulehden blogissa täällä

#085 28.07.2012 (la) Lohja, Karstu (Karsturock)

Kuva: Ari-Matti Husa

1.  Taaksepäin
2.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
3.  Tex Willerin poika
4.  Suomenhevonen
5.  Kosmiset huolet
6.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
7.  Maalaismaisema -Country Comfort-
8.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
9.  Lieksan tyttö -Country Girl-
10. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
E n c o r e
11. Tiellä taas -On The Road Again-
12. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-

”Hieno moottoripyörätie”, kommentoivat Ile ja Ykä Sammatin Karstuun johtavaa, rantoja kiemurtelevaa tietä. Perillä odotti hyväntuulinen pienois-Woodstock illan isännän Timon tiluksilla. Blues ja hard rock olivat tuutanneet pihalle rakennetulta lavalta jo iltapäivästä. Useita paikallisia esiintyjiä.
      Keli muuttui illan mittaan kosteaksi, mutta kosteita olivat bäkkäritarjoilutkin. Sanotaanko näin, että Karstussa ei kuultu parasta ja tarkinta Huojuvaa latoa, mutta eipä tässä konsertti-dvd:tä oltu tekemässäkään tai soittamassa näyttökeikkaa Warner Music Finlandille.
     Meininki oli leppoisa ja vielä leppoisammaksi muuttui yösalamoiden keskellä saunoessa. Tätä se on parhaimmillaan, tavataan tien päällä uusia ja vanhoja hengenheimolaisia. Sydämelliset yöjamit päälle ja aamulla dvd:ltä isännän suurta suosikkia Uriah Heepiä herätykseksi.

Ari-Matti Husan Facebook-galleria keikasta täällä

#086 29.07.2012 (su) Tampere, Rajaportin sauna (yksityistapahtuma)

"Ja rummuissa Ville Markkanen!" Kuva: Markku Ventälä

1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
3.  Sydänkesän vihreät niityt
4.  Tex Willerin poika
5.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
6.  Suomenhevonen
7.  Maalaismaisema -Country Comfort-
8.  Lokakuun lopulla (Nekala & Hatanpää)
9.  Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock-
10. Lähde länteen!
11. Takaisin Nokialle -Green River-
12. Outokummun kupari -U.S. Steel-
13. Rakkaus ja juuret
14. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
E n c o r e  1
15. Lieksan tyttö -Country Girl-
16. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
E n c o r e  2
17. Elän mun unelmaa
18. Valo yössä

Etelän-reissu oli verottanut tässä vaiheessa matkaa sen verran, että Tampereella jouduttiin soittamaan osakokoonpanolla. Häntä koipien välissä pilkottaen asiasta päästiin tilaajapuolen kanssa yhteisymmärrykseen.
     Pispalassa on aina nasta käydä. Nyt oli saatu yksityistilaisuuskeikka legendaariseen Rajaportin saunaan. Pontimena oli kuulemma yhdistelmä pispalalainen Olavi Virta ja Ladon kappale Virran Ola on vielä kuningas. Kannattaa tehdä hyviä biisejä, voi saada hyviä keikkoja.
     Uhitteli sataa, ja siirsimme kamat terassilta kanttiinirakennukseen.
     Ennen keikkaa pieni onnenhetki kävelyllä harjun toiselle puolelle, päiväoluille Kujakolliin. Nuoret urheilijat vetivät portaita pitkin intervalliharjoituksia kaasunaamareissa. Kukin tulee autuaaksi tavallaan.
     Keikka taisi olla hyvä. Tampereella on aina nasta soittaa Lokakuun lopulla (Nekala & Hatanpää). Sisäinen parikymppinen lippalakkifolkkari huiskuttaa 90-luvulta, ajalta, jolloin mieheen ja kitaraan uskoivat Suomessa vain Kari Peitsamo ja Sepi Kumpulainen.

Toisena encorena soolosetti terassilla. Kuva: Markku Ventälä

#087 04.08.2012 (la) Kuopio, Karhonsaari (Karhofest)

Kuva: Jani Lukkarinen

1.  Kosmiset huolet
2.  Sydänkesän vihreät niityt
3.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4.  Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
5.  Maalaismaisema -Country Comfort-
6.  Taaksepäin
7.  Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu
8.  Suomenhevonen
9.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
10. Vanhaa metsää
11. Rakkaus ja juuret
12. Lieksan tyttö -Country Girl-
E n c o r e
13. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy-

Kuopion Karhonsaari on nuoruuteni sielunmaisemaa, vanha luontoliittolainen kun olen. Kesän 2011 Karhofestin huvilakeikalla syntyi mukava tunnelma Ykän kanssa, eikä kai siis ihme, että Huojuva lato duoa pyydettiin tänä vuonna uusintamaan homma.
     Tämän vuoden keikalla tuli kyllä jotenkin vähän sellainen olo, että sukupolvien kuilu leijui parikymppisten vegaanien ja nelikymppisten, Neuvostoliiton ja Kekkosen ajat nähneiden Lato-ukkojen välillä. Ultra Brat olisivat purreet kai paremmin kuin tarinat Virran Olasta, Hiski Salomaasta ja sotienjälkeisessä Helsingissä Rovaniemen bussiin istuvista maankiertäjistä.
     Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi... Melkein parasta oli taas saunoa ja uida öisen Toivalansalmen sylissä, kuunnella Karhon rantasaunan hormin rupattelua. Tuntitolkulla, kuin silloin nuorena. Elämä edessä, ja kesä, vielä jatkuva kesä.

#088 18.08.2012 (la) Joensuu, Linnunniemen huvila (yksityistilaisuus)

Huojuva lato -duo juhlakuosissa. Kuva: Maria Ilvesviita

1.  Sydänkesän vihreät niityt
2.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
3.  Annaa ajatellessa
4.  "Ari" -Mari-
5.  Vanhaa metsää
6.  Suomenhevonen
7.  Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu
8.  Joki ei tyhjene yhteen lauluun
9.  Maalaismaisema -Country Girl-
10. Rakkaus ja juuret
11. Tauno Toisto -Passenger-
12. Lieksan tyttö
E n c o r e
13. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-

Ystävämme kutsuivat Huojuva lato duon häämusiikkia soittamaan, mikä toteutettiin tietysti mieluusti. Settilistassa pääteltävissä juhlaparin nimet: Jukka Törmän Annaa ajatellessa, Kasevan Marista improvisoitu Ari ja Hannu Sepposen Tauno Toisto: "Olipa kerran pieni poika nimeltänsä Matias..."
     Tuhatkaunon Joki ei tyhjene yhteen lauluun oli erikoistoive, joka oli mukava toteuttaa. Se on edelleen harvoja biisejäni, jossa on tarjolla slogan-tyyppinen kiteytys nimessä. Hirveän vaikeaa, laulunkirjoittamisen 100 metriä kirjoittaa biisi jonka nimi alkaa elää omaa elämäänsä: Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin, Fifty Ways To Leave Your Lover, Me ollaan sankareita kaikki...
     Joki ei tyhjene yhteen lauluun taisi löytää alkukipinän Pete Townshendin The Sea Refuses No Riverin raakakäännöksestä. Paljon on vettä virrannut Itäsillan arkkujen välissä siitä kun laulun kirjoitin. Istuin 2000-luvun alussa jonakin sunnuntaina Rantakadulla jossain jo lopetetussa kebab-paikassa, katselin perheellisten työntävän ikkunan takana lastenvaunujaan, toivoin kai itsekin olevani sellainen... 
     Vanhoissa puisissa taloissa, kauniiden naisten ja fiksujen miesten keskellä on aina hauska soittaa. Niin nytkin Linnunniemessä.

Lato-duo saapumassa Linnunniemen huvilalle, ei sentään Joensuusta ja Outokummusta, vaan viime hetken harjoituksista Pyhäselän rannasta. Ilta-aurinko punaa kauniisti taka-alan saaria. Kuva: Maria Ilvesviita

#089 25.08.2012 (la) Helsinki, Espan lava (RootsEspa)

Böö! Kuva: Pekka Makkonen

1. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2. Tex Willerin poika
3. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4. Outokummun kupari -U.S. Steel-
5. Sydänkesän vihreät niityt
6. Lasiset siivet #
7. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)- #
8. Maalaismaisema -Country Comfort- #
9. Rakkaus ja juuret #

# mukana Tapsa Kojo, haitari ja taustalaulu

Espan lava, pääkaupungin cool kesäinen jazz, välizoomailut Kauppatorille, laivoihin ja lokkeihin ovat porautuneet savolaispojan mieleen jo jostain 80-luvun tv-jutuista. Nyt päästiin Huojuvalla ladolla korkkaamaan tämä kokemus, kiitos RootsEspa–jengin, joka otti meidät keikalle tapahtumaansa.
     Matka taitettiin henkilöautoilla, treffit Varkauden Severissä, jossa suoritettiin Valtimon ja Joensuun-Outokummun autokuntien yhdistyminen yhdeksi, bensaa 50 % säästäväksi kokonaisuudeksi.
     Loppumatka meni jouhevasti, eikä Helsingin päässä tarvinnut stressata, kun natiivi Ykä navigoi jengin oikeisiin ryhmittymisiin. Lavan bäkkärillä kertalaakista lupsakka meininki ja hyväntuulista juurimusaryhmää. Hauska oli soittaa, kun oli diggailevaa porukkaa, paljon tuttuja kasvoja siellä täällä yleisössä, hovikuvaajamme Makkosen Pekkakin yllättäen kameroineen, hyvä keli, Kojon Tapsa auttamassa haitarissa ja taustalauluissa, kuulemma hyvä soundikin ulospäin...
     Vaihtoihin meni sen verran aikaa, että settiä piti typistää lennosta. Jätettiin sitten kaksi ainoaa radiohittiämme soittamatta, mutta päästiinpä ne illalla soittamaan jatkoklubilla...

Enemmän kuvia RootsEspa-reissulta täällä.
Lisää kuvia keikalta RootsEspan Facebook-sivuilla. 

#090 25.08.2012 (la) Helsinki, Storyville (RootsEspa)

Kuva: Pekka Makkonen

1.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
2.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- [katso YouTubesta]
3.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
4.  Kosmiset huolet
5.  Sydänkesän vihreät niityt
6.  Suomenhevonen
7.  Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
8.  Lasiset siivet #
9.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys- #
10. Lieksan tyttö -Country Girl- #
11. Rakkaus ja juuret #

# mukana Tapsa Kojo, haitari ja taustalaulu 

Ensimmäinen Lato-keikka jazz-kansan Storyvillessä. Tiivis, mutta sopivan kokoinen lava, hyvä ja läsnäoleva soundi, yleisö kannusti, Lieksan tytössä ja Rakkaudessa ja juurissa tuntui että homma lähtee jo tykinkuulana lentoon.
     Keikan jälkeen terassilla ansaittua Seagramsia jäillä siemaillessani tuttu ääni huikkaa jalkakäytävältä: Still-yhtyeen vokalisti Riku-Sippo, meille Sappeen keikan heinäkuussa järjestänyt, pääkaupunkiseudun reissullaan. Pieni maailma, ja täynnä mukavia ihmisiä...
     Hyviä keikkoja muiltakin roots-espalaisilta. Jonne Kulluvaaran kitarismi vakuutti, Texas Oil mätti sellaisella auktoriteetilla että muutamankin Hurriganes-tribuuttibändin kannattaisi käydä opintomielessä tsekkaamassa. Million Dollar Tonesilla hyvä pikkutuntien boogaloo ja kitaristilla hieno trapetsitallainen Gold Top -Les Paul. Onhan se nyt vittua, että Pohjois-Karjalassa kuulee niin harvoin tämän sortin livemusaa. Kaiken maailman lapkot ja irinat vaan taustanauhoineen pörrää.
     Yöksi Lato hajaantui eri tahoille siskonpeti- ja tuttavamajoituksiin, Villen kanssa kömmittiin Eerikinkadun Omppu-hotellin futuristiseen muoviuneen. Aamulla brunssi Ateneumin vieressä kreikkalaishenkisessä Pick-A-Delissä ja sitten kohti Jenssiä/Okua/Valtsua. Jos jännittävintä paluumatkalla oli pysähtyminen Kuortin ABC:n tehtaanmyymälällä, niin taidanpa päättää raporttini tähän.

Kuvasivu RootsEspa-reissulta täällä. 

#091 02.09.2012 (su) Nurmes, PielisAreena (Nurmeksen elokuvajuhlat) 

Kuva: Keijo Korhonen

1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
3.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
4.  Maalaismaisema -Country Comfort-
5.  Tex Willerin poika
6.  Lasiset siivet
7.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
8.  Sydänkesän vihreät niityt
9.  Suomenhevonen
10. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
11. Rakkaus ja juuret
12. Lieksan tyttö

Tässä Nurmeksen elokuvajuhlien Paluumuuttaja-päivän keikassa oli ainakin minulle sellaista kesän päätöksen hieman alakuloistakin tunnelmaa. Soitettiin viimeisen kerran kesäksi 2012 harjoitelluilla ja setteihin vakiintuneilla biiseillä. Ennen seuraavaa rykäisyä aiotaan pitkästä aikaa treenata ja ottaa haltuun ne Rakkaus ja juuret -levyn kappaleet, joita ei ole toistaiseksi kopaisua enemmän elävänä soiteltu (jokainen on vähintään kerran kyllä käväissyt keikoilla).
     Outokummun esitystekniikan nuoret miehet ja naiset tekivät Nurmeksen keikan soundin ja valon. Oli hienoa soittaa isolla tilavalla lavalla, kunnon lavasoundin kanssa. Kunpa se olisi aina tällaista!
     Yläkarjalaiset tiesivät, että tämä oli uuden PielisAreenan neitsytkeikka. Onpahan oltu jossain ekana. Kuvassa näkyy sylissäni niinikään neitsytkeikalla Pilli Pajukallion pyynnöstäni metsästämä Epiphone Wildkat. Se käväisi itse asiassa jo Espan lavalla, mutta en saanut pikaisessa soundcheckissä siitä silloin ääntä ulos, ilmeisesti kolmen volume-potikan hämmentämänä. Nyt ääntä lähti, mainio multaisenrouhea soundi kahdesta P90-mikrofonista. Sopii kuin nenä päähän Virran Olan kaltaisiin kappaleisiin, joten soitin tullee Lato-keikoilla reissaamaan.

#092 20.09.2012 (to) Helsinki, Bar Mendocino (Rakkaus ja juuret -albumin julkaisukeikka)

Herkkä hetki lavalla. Kuva: Olli Nurmi

S e t t i  1
1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
3.  Vanhaa metsää
4.  Kalliit kilometrit
5.  Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
6.  Lasiset siivet #
7.  Karjalan taivaan alla
8.  Rakkaus ja juuret
9.  Truck Drivin' Man
S e t t i  2
10. Hirviryijy -Navajo Rug-
11. Tuuli puita taivuttaa -Because Of The Wind- *
12. Cottonfields / Rypsi *
13. Syntymässä säikähtäneet
14. Pahaa kuu -Bad Moon Rising-
15. Kosmiset huolet £
16. Maalaismaisema -Country Comfort- £ §
17. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- * £
18. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas, Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
19. Lieksan tyttö -Country Girl- £

# mukana Arto Laitinen, mandoliini
* mukana Pekka Myllykoski, laulu
£ mukana Tapio Kojo, haitari ja laulu
§ mukana Artturi Ketola, laulu

Rakkauden ja juurten Helsingin pään julkaisukeikalle oli alun alkujaan suurisuuntaiset suunnitelmat. Pääkaupungissa piti olla Pohjois-Karjalan matkailumarkkinointitapahtuma, jossa Latokin olisi huojunut ulkoilmakonsertissa. Hankkeen rahat kuitenkin loppuivat, ja Maakuntaliitto perui tapahtuman muutaman viikon varoitusajalla. Vankkaa pohjoiskarjalaista osaamista...
     No, Mendocinossa olisi joka tapauksessa soitettu yhdet julkaisukeikkajälkilöylyt, mutta nyt Dusty Mattila otti meidät mainioon majaansa kahdeksi illaksi, kun Helsinkiin oltiin joka tapauksessa sunnuntaille asti jäämässä, kiitos Kevyiden Multien keikan.
     Kaupunkiin saavuttiin tipotellen kolmella kiesillä, Ykällä oli samalla asioita hoidettavana Espoon suunnalla, Valtimon miehet tulivat viitostien kautta ja minä ja Ville Joensuusta. Majoittuminen Eerikinkadun Omppuhotelliin, eipähän olisi ainakaan pitkä matka puljautua keikkamajoitusten kanssa.
     Ensimmäisestä Mendo-illasta rakentui kolmiosainen spektaakkeli. Ensimmäisen tunnin aikana lavalla kävivät vuoroin isäntä Dusty, Topi Suuronen, Artturi Ketola ja Tapio Kojo laulujaan, suomennoksiaan ja covereitaan esittelemässä. Annan papukaijamerkin Dustyn Big Iron -versiolle, mutta hyvin vetivät kaikki. Toinen ja kolmas tunti olivat Ladon, mieleenpainuvina kohokohtina Pekka Myllykosken vierailut. Tuuli puita kuljettaa oli soiteltu Pekan kanssa duona Freukkareiden Joensuun-keikan Wanhan Jokelan jatkoilla toukokuussa ja piti soittaa siksi nytkin.
     Rakkauden ja juurten laulut tuntuivat saavan hyvän vastaanoton, vastaanotto oli lämmintä ja fiilis hyvä maaliintulofiilis kaikin puolin, kuten levynjulkaisukeikoilla yleensäkin. Yksi uusi biisikin settilistassa, Tom Russellin Navajo Rug –käännökseni Hirviryijy. Ladon kolmannelle albumille sitten joskus...
     Jätän onnelliset pohjoiskarjalaiset country-miehet Helsingin yöhön, taksin kiidättäessä heitä kohti viimeisiä neljään asti auki olevia baareja....

Lisää Olli Nurmen valokuvia Mendocinon levyjulkkareiden ensimmäiseltä illalta täällä.

#093 21.09.2012 (pe) Helsinki, Pasilan Yle-keskus, Iso Paja (Puoli seitsemän -studio)

Lato poseeraa ohjelman teon jälkeen Puoli seitsemän -juontajien ja studiovieras Antti Ruuskasen kanssa. Kuva: Helena Lappeteläinen

1. Lähde länteen! (instrumentaaliversio)
2. Rakkaus ja juuret

Reissun toiselle Helsingin-päivälle oli saatu harvinaislaatuista promoa, livesoittovierailu TV1:n Puoli seitsemän -ohjelmaan. Kiitoksia sille jolle kiitokset kuuluvat. Pohjoiskarjalainen countrymuusikko sai kerran elämässään tuntea olevansa ajankohtainen, eikä väärällä mantereella ja vuosikymmenellä kuten yleensä, kiitos Paluumuuttajat-ohjelman tunnusmusiikin, Rakkauden ja juurten soittolistapaikan Radio Suomessa ja uuden levyn.
     Aikamme Pasilassa sketsihahmotyyliin pyörittyämme löysimme oikean parkkipaikan ja oikean sisäänkäynnin ja syöksyimme suoraan Yleisradion ytimeen.
     Puoli seitsemän –ryhmä teki ohjelmaa leppoisan jämäkällä otteella. Printtijournalismin tekemisestä jotain tietävänä oli mielenkiintoista seurata, kuinka hierarkkinen TV-tiimi kokoustaa ja toimii. Liveohjelma käydään tekniikan väen, taustatoimittajien, juontajien ja vieraiden kanssa  ennakolta läpi useampaankin otteeseen, jotta jokainen osa-alue toimii, kun kamerassa palaa punainen lamppu ja Suomen kansa toljottaa silmät ymmyrkäisinä. Improvisoinnillekin on silti varaa, pääsimme Rakkauden ja juurten lisäksi soittamaan instrumentaalia sisääntulomusiikkia juontajalle. Valittiin teemaksi sitten Lähde länteen! –riffi.
       Yhtye poistui Mendocinoon sydämensä Marja Hintikalle ja Helena Lappeteläiselle menettäneenä, keihäsmies Antti Ruuskasta kätelleenä, kännykät kavereiden ja sukulaisten tekstareita tursuten. Olitte telkkarissa, hyvä! 

#094 21.09.2012 (pe) Helsinki, Bar Mendocino (Rakkaus ja juuret -albumin julkaisukeikka)

Pahalla kuulla alkuun, kertoo capo 3, Suonnalla poikkeuksellisesti akustinen kitara. Kuva: Kari Rosenberg

S e t t i  1
1.  Paha kuu -Bad Moon Rising-
2.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
3.  Kalliit kilometrit [katso YouTubesta]
4.  Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
5.  Lasiset siivet
6.  Karjalan taivaan alla
7.  Rakkaus ja juuret [katso YouTubesta]
8.  Truck Drivin' Man
S e t t i  2
9.  Hirviryijy -Navajo Rug-
10. Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock-
11. Syntymässä säikähtäneet
12. Lähde länteen!
13. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
14. Kosmiset huolet
15. Vanhaa metsää
16. Hullu suomenhevonen
17. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
S e t t i  3
18. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
19. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie-
20. Sinitaivas
21. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy-
22. Vanha rokkistara -Old Rock 'n' Roller-
23. Kaiken saat -All Of Me-
24. Jotain tekeillä taas -For What It's Worth-
25. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
E n c o r e 
26. Surulliset valssit -Sad Songs And Waltzes-

[Haulikko-Mikosta alkaen kokoonpanona Kevyet Mullat, eli lavalle liittyivät Marko Aho, laulu ja kitara, Tapio Kojo, laulu ja haitari, ja Arto Pajukallio, laulu ja kitara]

Toinen Mendocino-ilta mentiin kaavalla kaksi ekaa settiä Ladolta, kolmas Kevyiltä Mullilta. Seitsenhenkinen Mullat mahtui Mendon lavalle ja sen liepeille juuri ja juuri.
     Soitto taisi kulkea tilkkasen irtonaisemmin kuin ensimmäisenä iltana, vaikka eipä torstaistakaan jäänyt hampaankoloon. Yleisössä olivat perjantaina Taija Maatiala (Cash Girls , Yawnmovers, Sydänkesän vihreät niityt) ja Oski Ritoranta (Oski & Los Scobes), joiden nimmarit pääsin pyydästämään Telecasteriini.
     Multien ohjelmistoon oli hauska palata tauon jälkeen. Huomenna sitä sorttia saataisiin lisää.
     Lato soitti ensimmäisen Helsingin-keikkansa Mendocinossa keväällä 2010, ja vuosien varrella paikassa on saatu mieluisia kokemuksia. Jospa taas joskus uudestaan.

Galleriasivu keikan kuvista täällä. 

#095 22.09.2012 (la) KEVYET MULLAT: Helsinki, Pakilan Lastenpaikka (yksityistilaisuus)

Päivänsankari vahvistaa Multa-rivistöä, josta Marko, Tapsa ja Ile kameran katveessa salin oikeassa reunassa. Kuva: Olli Nurmi

S e t t i  1
1.  Lännentie -Rawhide-
2.  Aina ja iankaiken, aamen -Forever And Ever, Amen-
3.  Vanhat omppopuut *
4.  Myllykosken hiilihankopoika -Mushwell Hillbillies- *
5.  Teppana Jänis *
6.  Highway Star *
S e t t i  2
7.  Home On The Range
8.  Kaiken saat -All Of Me-
9.  Sinitaivas
10. Etusivulle Suosikkiin -The Cover Of Rolling Stone-
11. Neljä vahvaa tuulta -Four Strong Winds-
12. Vanha rokkistara -Old Rock 'n' Roller-
13. Pois tältä valtatieltä -L.A. Freeway-
14. Balladi villistä lännestä
15. Jotain tekeillä taas -For What It's Worth-
S e t t i  3
16. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
17. Suomenhevonen
18. Rakkaus ja juuret
19. Lieksan tyttö -Country Girl-
20. Balladi Jose Cuervosta
21. Jos vain osaisin laulaa kantria (lailla Pekka Myllykosken)
22. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie-
S e t t i  4
23. Vanhat omppopuut *
24. Maalaismaisema -Country Comfort-
25. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy-
26. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your babies Grow Up To Be
    Cowboys-
27. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
28. Truck Drivin' Man

* mukana Risto Uotila, laulu ja kitara, ja Emppu Kupari, kitara

Kevyille Mullille järjestyi syntymäpäiväkeikka Pillin ystävän Empun viisikymppisille. Juhlapaikalle päästiin jo iltapäivällä harjoittelemaan muutamia toivelistalla olleita special-kappaleita, Äimän Vanhat omppopuut ja Teppana Jänis, Kinksin Mushwell Hillbilliesin suomennos, Deep Purplen Highway Star... Siitä ei puuttunut enää kuin joku Sibeliuksen sinfonia. Ladonkin repertuaaria soitettiin, tv:stä tuttuja kasvoja kun juhlakansalle oltiin.
     Hyväntuulisen ja muikean juhlan viimeistelivät loppuyön laulajaiset akustisten kitaroiden kanssa, Juicesta Junnuun ja kaikkea siltä väliltä, keskellä pöytää jättileka Jack Danielsia. Jopa ripaus Folkswagenia piti muistella, kun yleisöstälöytyi yllättäen kaksi Folskin levyjä omistavaa.
     Hajaannuttiin Helsingin yöhön kuka minnekin yöpymään. Sunnuntaina ajeltiin Ykän kanssa kohti Pohjois-Karjalaa. Lounaspysähdys Mikkelissä, maksaa ja perunamuusia torinvarren ravintolassa. Väsynyt mutta onnellinen -meininkiä.

#096 05.10.2012 (pe) Tampere, Pub Kujakolli

Nelimiehinen Lato setin Les Paul -osuudessa Vanhaa metsää-Hullu suomenhevonen. Kuva: Petri Heliniemi

S e t t i  1
1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- [katso YouTubesta]
2.  Tex Willerin poika
3.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
4.  Sydänkesän vihreät niityt
5.  Suomenhevonen
6.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of
    Love)- [katso YouTubesta]
7.  Karjalan taivaan alla
8.  Rakkaus ja juuret
S e t t i  2
9.  Valtateiden laulu -Roll Another Number-
10. Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock-
11. Syntymässä säikähtäneet
12. Lähde länteen!
13. Kalliit kilometrit
14. Vanhaa metsää
15. Hullu suomenhevonen
16. Lieksan tyttö -Country Girl-
17. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
E n c o r e
18. Maalaismaisema -Country Comfort-
19. Cheap Day Return
20. Tiellä taas -On The Road Again- 

Rakkauden ja juurten Tampereen julkaisukeikkaa lähdettiin soittamaan yhteen lempipaikoistamme, Tahmelan Kujakolliin, kodikkaaseen ja hyvien ihmisten kansoittamaan kulttuurikapakkaan Pispalan harjunkyljessä.
     Ilen kanssa kohdattiin vakiopaikalla Kallansiltojen katveessa, jossa yhtyeen joensuulais-outokumpulainen siipi mahduttautui Ilen lainaamaan pakuun. Jallu jätti reissun välistä kotipuolen kiireiden takia. Kevyttä tarattelua, meikäläinen hieman varpaillaan kurkkukipujen takia, riittääkö ääni kolmelle keikalle? Seisova pöytä Suonenjoen Koskelossa, alkuillaksi kurvaus Kujakollin eteen.
     Laina-auto teki todellisen tempun siinä vaiheessa, kun soittimet oli kannettu lavalle. Keskuslukitus päätti lukittautua oikein kunnolla, eikä autoon päästy enää sisälle. Ile joutui lauteille ilman räystäshattuaan, minä ilman keikkabuutsejani ja -pikkutakkiani.
     No, rumat ne vaatteilla koreilee. Soitto soljui rennosti, paljon tuttuja kannustamassa yleisössä, Juho Juntunenkin ensimmäisellä Lato-keikallaan - pääsin paiskaamaan kättä ja kiittämään vanhoista outlaw country -kirjoituksistaan Soundissa. Myös Hanna Ruuskasen tapasin ekan kerran, maanmainion pispalalaislaulajan.
     Setissä harvinaisuuksina Roll Another Number -suomennokseni (tiesin että yleisössä on Niilo-faneja) ja yksi improvisoitu "on Preston platform" - Seitzin Juha toivoi Jethroa encoressa...
     Keikan jälkeen aiemmilta Kujakolli-keikoilta tutuiksi tulleet yhteislaulajaiset ja -soittajaiset muun muassa Jukka Törmän kanssa, eihän siinä malttanut hiljaa olla ja kurkkuaan varjella. Yöksi suunnattiin ystävämme Sepon kotiin Hyhkyyn.

Jyrki Kallion keikka-arvio Aamulehden musablogissaan täällä.
Antti Marttisen keikka-arvio Soundin blogissa täällä. 

#097 06.10.2012 (la) Tampere, Epe's (levykauppakeikka)

Kuva: Hannu Peltonen

1. Lokakuun lopulla (Nekala & Hatanpää)
2. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
3. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
4. Lieksan tyttö -Country Girl- [katso YouTubesta]
5. Rakkaus ja juuret [katso YouTubesta]
6. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
   Cowboys-
E n c o r e
7. Lasiset siivet

Tämä keikka syntyi nopealla varoitusajalla. Heitin levy-yhtiön pomollemme Topille viikon-parin varoitusajalla, että olisihan tuo mukava soittaa levykauppakeikka legendaarisella Epe'sillä, kun kaupungissa kerran ollaan Kujakollin keikan takia. Seuraavaksi Topi jo soittikin, että oli sopinut esiintymisen. No mikä ettei. Jotkut ovat aikaansaapia ihmisiä, ja Salmen Topi on yksi heistä.
     Yhtyeen aamu alkoi vähemmän virtaviivaisesti laina-auton lukituksen selvittelyllä Kujakollin edessä. Ville ja Ile saivat säpit auki edellisiltaista kovempaa väkivaltaa käyttäen. Soittimet roudattiin Kollista autoon ja kurvattiin Epekseen Komisario Palmun kautta, jossa käytiin tapaamassa Palmu-omistaja Hannu Peltosta, armoitettua country-harrastajaa ja hyvän musiikin ystävää.
     Epekseen syntyi leppoisa tunnelma, ei valtavaa yleisöryntäystä, mutta pari-kolmekymmentä ihmistä kuitenkin, luulen ma. Akustishenkinen setti, rumpuja lukuunottamatta kaikki kuitenkin plugattuina. Pakko oli soittaa Lokakuun lopulla, kun siinä Epe's mainitaan. Nuoruuden muistoja, levykauppareissut Kyttälänkadulle, Original Recordsiin, Daddy Cooliin, Swamp Musiciin...
     Syönti Epeksen vieressä mainiossa intialaisessa, sitten auton keula kohti Toijalaa, jossa käytiin tapaamassa Ilen vanhaa muusikkokaveria Palmin Kallea, ja edelleen kohti Hämeenlinnaa, en nyt sanoisi tukevassa laitamyötäisessä, mutta suotuisten tuulten suosiollisella avulla.

#098 06.10.2012 (la) Hämeenlinna, Suisto Live Music Club (Turenki Records -ilta)

Suonna ja nykyään harvemmin keikoilla soiva Ibanez Ragtime Special Suiston lavalla. Kuva: Henri Juvonen (http://hooaajii.blogspot.com)

1. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
3. Lasiset siivet
4. Lieksan tyttö -Country Girl-
5. Rakkaus ja juuret [mukana Harri Koski, banjo]
6. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
   Cowboys-

Uusi levy-yhtiömme Turenki tapaa järjestää artisti-iltoja omalla bändikatraallaan, eikä tällaisesta voitu tietysti pysytellä poissa. Päästäisiin tapaamaan pitkästä aikaa muun muassa Markojuhani Rautavaaraa, jonka kanssa on soiteltu ja levytetty yhdessä, ja Lännentien suomicountry-veijareita.
     Suistosta on kuulunut esiintymispaikkana pelkkää hyvää, ja joka sana osoittautui todeksi. Kertakaikkisen toimivan oloinen ja hyväsoundinen rock-klubi. Yleisössä A. P. Sarjanto ja muitakin tuttuja, joku kuuleman mukaan meidän takia aina Kotkasta asti tullut. Panokset kovenevat ja meininki alkaa muuttua vakavammaksi...
     Pitkää settiä ei voitu vetää, jotta jokainen turenkilainen pääsi esille, mutta puolen tunnin showcase kuitenkin. Irtonainen tunnelma lavalla, Lännentien Mad Professor -guru Harri Koski hyppäsi pelimannihengessä banjoineen Rakkauteen ja juuriin.
     Kotimajoitus hyvien ihmisten luona voittaa aina Cumulus-yön, se nähtiin edellisenä iltana Hyhkyssä ja nyt Tiilikaisessa. Juttu siinä luisti, naurukin eli. Kuultiin Pekan uuden singlen raakamiksaus, vaikuttavaa laulunkirjoitusta Esa Elorannan kynästä, Olli Haaviston ja kumppaneiden hieno sovitus ja soitto ja Pekan upea tulkinta.
     Lato-vokalistissa ääntä riitti sunnuntaiaamuyöhön asti. Sitten alkoi raskas kotimatka ja kurkun kuolleista manaaminen lähitulevaisuudessa häämöttävälle Teatteriravintolan kotiyleisökeikalle.
     Kaikkinensa: hieno reissu. Suosittelen keikkailevassa härmäkantriorkesterissa soittamista jokaiselle.

Lisää Henri Juvosen kuvia Suisto-keikalta Bongaaja.fi:n Facebook-galleriassa

Timo Happosen kuvia Suiston-keikalta Turenki Recordsin Facebook-galleriassa

#099 26.10.2012 (pe) Nurmes, S-rauta

Lato keikalla vaihteeksi trio-kokoonpanossa. Kuva: Ritva Timonen

S e t t i  1
1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
3.  Lasiset siivet
4.  Sydänkesän vihreät niityt
5.  Ihmeihminen -Heart Of Gold-
6.  Outokummun kupari -U.S. Steel-
7.  Syntymässä säikähtäneet
S e t t i  2
8.  Lieksan tyttö -Country Girl-
9.  Tuuli kuljettaa (Kainin poika)
10. Maalaismaisema -Country Comfort-
11. Hiski Salomaa -Blind Willie McTell-
12. Lähde länteen!
13. Rakkaus ja juuret
14. Cottonfields / Savotoilta pois
15. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-

Ladon ja samalla Lato-laulajan koko karriäärin ensimmäinen rautakauppakeikka! Tällaisiahan soitti henkensä pitimikseen vanhemmalla iällään Esa Pakarinenkin, pitihän meidänkin siis lähteä kokeilemaan. Ei kun vaan auton kokka kohti Ylä-Karjalaa ja kuutostielle. Talvea odottava, lehdetön Pohjois-Karjala kauniina ja kuulaana.
     Nurmeksen S-Raudalla oli naisten ilta, jonne päädyttiin kuvioluistelemaan harvemmin nähdyssä triomuodostelmassa Kononen-Vartiainen-Vähäkallio. Hyvinhän musa kulki näinkin. Valittiin soitettavaksi rauhallisempaa ja nätimpää materiaalia, mikä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, pitäisi kirjoittaa enemmän Sydänkesän vihreiden niittyjen kaltaisia lauluja.
     Lokakuun ajan piinannut kurkkukipu oli lopultakin talttunut, huomasin keikan mittaan. Kiitollinen olo. Sitä on alkanut pitää liian itsestäänselvyytenä, että kurkku toimii aina, tai toimii ja toimii, "ääni on kuin avaruusolennon, voi kun olisikin kurkku Marstion".
     Keikan jälkeen valuttiin Ykän kanssa Joensuuhun valmistautumaan lauantai-iltapäivän levynjulkaisukeikkatreeneihin. Saunominen, Ahon Markon lahjoittamilta dvd:iltä Allman Brothersia ja Rory Gallagheria, pari viskiä ja nukkumaan.

#100 27.10.2012 (la) Joensuu, Teatteriravintola (Rakkaus ja juuret -albumin julkaisukeikka)

Taustalaulajat ovat liittyneet seuraan. Kuva: Hannu Koiranen

1.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
2.  Tex Willerin poika
3.  Joensuun tähdet ja baarit
4.  Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
5.  Suomenhevonen
6.  Hirviryijy -Navajo Rug-
7.  Karjalan taivaan alla *
8.  Lasiset siivet *
9.  Sydänkesän vihreät niityt *
10. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- *
11. Vanhaa metsää *
12. Syntymässä säikähtäneet *
13. Kalliit kilometrit *
14. Rakkaus ja juuret *
15. Lieksan tyttö -Country Girl- *
16. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
E n c o r e
17. Maalaismaisema -Country Comfort- *

* mukana taustalaulajat Marko Sillanpää, Heli Sillanpää ja Tuire Silvennoinen

Rakkauden ja juurten Joensuun julkaisukeikka venyi kuukautta myöhemmäksi kuin Helsingin pään rummutus. Ja melkein tarkoituksella. Ehtipä nimikappale pyöriä telkkarissa ja radiossa enemmän ihmisten mieliin.
     Päivä aloitettiin iltapäivätreeneillä taustalaulajien kanssa. Kyllä on ylellistä päästä vetämään näitä lauluja Helin, Tuiren ja Markon kanssa. Voi kun saisi keikkaliksat ja asiain tolat sille tasolle, että jokaisen keikan voisi tehdä tämänkokoisella kokoonpanolla.
     Teatteriravintolan matala, kivilattiainen lasiterassi on hankala paikka bändeille ja vaatii asiansa osaavan miksaajan. Tiskin taakse saapui Kari ja hoisi homman buenosti. Porukkaa valui illan mittaan paikalle likemmäs sata, mukava saavutus ja kiva tunnelma, jos kohta tiettyä tsekkailumentaliteettiäkin oli selvästi ilmassa Mendocinon ja Kujakollin rennompiin keikkoihin verrattuna - että ovatko nämä meidän omat pojat nyt niin hyviä kuin on etelässä kehuttu?
     Markon ja Helin perheduo aloitti illan puolen tunnin setillä, jolta nousi taas esiin Sydän pirstaleina, silkka hittibiisi Markon kynästä, kunhan vaan levyttäisi.
     Lämmittelyn jälkeen olisi ollut hullua venyttää Ladon keikkaa kaksisettiseksi, joten päädyttiin esittämään tiivistetty puolitoistatuntinen. Lavalla hyvä soundi ja lämmin tunnelma, kiitos laulajien - Kalliissa kilometreissä muistan ajatelleeni, että hitto kun tämä toimii mainiosti, kun laulajat joraa ja läiskyttelee käsiään. Rakkaudelta ja juurilta jäi jälleen ainoana kappaleena uupumaan Hänelle, joka lähtee uutta alkua kohti. Se oli kyllä varattu encoreihin illan viimeiseksi, mutta slotti on vaarallinen, kun niin helposti tekee mieli soittaa loppuun jotain tuttua tai vauhdikasta.
     Keikan jälkeen olo oli totaalisen uupunut, latinki poissa parin päivän latorupeaman jälkeen. Yhdet Old Dogissa, toiset Jokelassa ja sitten kotiin.

Lisää kuvia keikalta Hannu Koirasen galleriassa

#101 03.11.2012 (la) Outokumpu, Wanha Paja

"Tervehdys, maan asukkaat, tulemme rauhanomaisessa tarkoituksessa." Kuva: Väinö Vähäkallio

S e t t i  1
1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Tex Willerin poika
3.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
4.  Sydänkesän vihreät niityt
5.  Suomenhevonen
6.  Maalaismaisema -Country Comfort-
7.  Syntymässä säikähtäneet
8.  Lasiset siivet
9.  Rakkaus ja juuret
10. Truck Drivin' Man
S e t t i  2
11. Hirviryijy -Navajo Rug-
12. Karjalan taivaan alla
13. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
14. Outokummun kupari -U.S. Steel-
15. Lähde länteen!
16. Kosmiset huolet
17. Hullu suomenhevonen
18. Paha kuu -Bad Moon Rising-
19. Kalliit kilometrit
20. Lieksan tyttö -Country Girl-
E n c o r e
21. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
22. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans- 
  
Ladon edellisestä Outokummun keikasta oli päässyt vierähtämään kaksi ja puoli vuotta (Lähde länteen! -julkaisukiertueella toukokuussa 2010), joten oli hauska päästä spelaamaan kuparikaupungissa. Vanhan kaivosalueen laidassa sijaitseva Wanha Paja on tyylikäs loft-henkinen tiiliravintola, miljöö kelpaisi Helsingin ja Berliininkin trendiväelle. Salin huonona puolena kaikuvuus, joka tuo miksaukseen haastetta.
     Ajelimme Okuun Villen kanssa Joensuusta, Valtimon miehet tulivat Ilen pakulla, Ykä pystyi kävelemään. Kamojen pystytys leppoisassa hengessä, soundcheckaus, odottava tunnelma räntäsateen vilkkuessa ikkunoiden takana, malttaako kukaan poistua television taikapiiristä koiranilmaan? Ilta kertoi, että malttoihan tuota, 60-70 ihmistä ilmestyi paikalle, mitä voi pitää ihan hyvänä saavutuksena pohjoiskarjalaisessa pikkukaupungissa, normaalia kultturellimmassa tosin. 
     Keikka oli hyvä, rokkaavimpien biisien enin terä piti kyllä taittaa, ettei kaiku olisi lähtenyt käsistä. Vanhaa metsää tipahti lavalla pois listalta sijalta 17, daamit halusivat tanssia ja meininki taisi olla liian hidasta. Useampi kommentoi toisaalta keikan jälkeen, että Kosmiset huolet oli paras biisi. Kappaleessa on kyllä jotakin, eihän sitä muuten olisi levytettykään...
     Illan päätteeksi levy- ja paitakioskin pyöritystä, pari olutta ja Jallun tarjoama jallu, turinointia mukavien ihmisten kanssa, roudailua ja ajelu räntäkelissa kotipuoleen.
     Kiitos vielä kulttuurisihteeri Maarit Hämäläinen-Koljoselle keikan kimppajärjestelyavuista.

#102 17.11.2012 (la) Tampere, Pajasaari (yksityistilaisuus)



Poikkeuksellisesti kolmimiehisellä kokoonpanolla Ykä-Ville-Suonna esiintynyt Lato Neil Young -setin kimpussa. Kuva: Petri Heliniemi

S e t t i  1
1.  Lokakuun lopulla (Nekala & Hatanpää)
2.  Tex Willerin poika
3.  Sydänkesän vihreät niityt
4.  Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
5.  Lähde länteen!
6.  Maalaismaisema -Country Comfort-
7.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas, Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
8.  Lieksan tyttö -Country Girl-
9.  Rakkaus ja juuret
S e t t i  2
10. Helpless
11. Four Strong Winds
12. Long May You Run
13. Heart Of Gold
14. Cortez The Killer
15. Powderfinger *
16. Cinnamon Girl

* mukana Petri Heliniemi, laulu, Markku Lampi, kitara, Toni Pippola, rummut

Tamperelainen ystävämme Pete täytti 50 ja saimme kunnian tulla syntymäpäivien liveorkesteriksi, "kun Neil Young ja Crazy Horse eivät pääse". Voisiko suurempaa kunniaa saada... Valtimon miehet passasivat pitkän talviajoreissun, joka tehtiin sitten Ykän ja Villen kesken kolmestaan, perustriolla. Toimiihan soitto näinkin, vaikka nyansseilla ei tietysti päästä niin juhlimaan.
     Juhlapaikka oli pursiseuran huvimaja, kaltaiselleni saarifanille melkoinen elämys, kaunis puurakennus pienessä saaressa Tammerkosken niskalla, junaradan ja Porin-tien puristuksessa. Roudaus kieppuvan veden yli kävelysiltaa pitkin.
     Päivänsankarin tuntien settiin oli treenattu muutama Youngi, joita pääsi soittamaan Peten rakentamalla Old Black -replicalla. Minulla ja Ykälle tuttuja ja rakkaita lauluja jo lapsuudesta. Hyvinhän ei-niin-fani Villekin sai ne klaarattua. Powderfingeriin päästessä soittamassa oli jo useampi kaveri.
     Vielä enemmän Youngeja laulettiin ja soitettiin keikan jälkeisissä jameissa. Young-tuntijoita oli juhlakansassa enemmänkin, kertakaikkisen hienoa päästä vetämään konössöörien kanssa sellaisia kappaleita kuin Don't Be Denied, Southern Pacific tai Albuquerque alkuperäissävellajeissa.
     Vielä parit Plevnassa, ja seuraavana päivänä sinne päin missä mua oottaa hän, sinne vie valtatie yhdeksän.
     Tilaan itselleni samanlaiset viisikymppiset.



Powderfinger menossa Peten ja frendien kanssa. Kuva: Petri Heliniemen albumi 

#103 23.11.2012 (pe) Joensuu, Old Dog Irish Pub



Ilmoitus sanomalehti Karjalaisessa 23.11.2012



Ile ja Ville piilossa, mutta kyllä hekin keikalla olivat. Kuva: Ari Harakka

S e t t i  1
1.  Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War-
2.  Tex Willerin poika
3.  Valtimon Seiskan (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)-
4.  Sydänkesän vihreät niityt
5.  Suomenhevonen
6.  Maalaismaisema -Country Comfort-
7.  Lasiset siivet
8.  Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas, Don't Let Your Babies Grow Up To Be
    Cowboys-
9.  Joensuun tähdet ja baarit
10. Truck Drivin' Man
S e t t i  2
11. Hirviryijy -Navajo Rug-
12. Syntymässä säikähtäneet
13. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
14. Outokummun kupari -U.S. Steel-
15. Lähde länteen!
16. Kosmiset huolet
17. Hullu suomenhevonen
18. Paha kuu -Bad Moon Rising-
19. Kalliit kilometrit
20. Lieksan tyttö -Country Girl-
21. Rakkaus ja juuret

"Lämmittelen Old Dogissa, juon yhden Kilkennyn", kuten Joensuun tähdissä ja baareissa lauletaan. Ladon toinen keikka Joensuun Niskakadun sympaattisessa irkkupubissa. Soittaessa tätä ei vielä tiedetty, mutta ravintolan mikkeliläinen omistaja meni konkurssiin ja Old Dog sulki ovensa pari päivää myöhemmin marraskuun lopulla 2012. Sääli, sillä Dogi oli Joensuun viihtyisimpiä alkuillan paikkoja, jossa pystyi lukemaan iltapäivälehdet ja juomaan tuopillisen Kilkennyä tai Guinnessia. Ulkojoensuulaisen voi olla vaikea ymmärtää, "onhan maailma täynnä irkkupubeja jotka on sisustettu irkkupubitukkujen rakennussarjoilla". Joensuussa Old Dog oli kuitenkin vaihtoehto Osuuskaupan kalliille ketjuravintoloille, joita kaupunki on täynnä.
     Tunnelma tällä keikalla oli kohdallaan. Väkeä oli ensimmäisen setin aikana tulossa sisään niin paljon, että ovimies joutui käännyttämään osan takaisin. Loppupuolella tilanne oli jo vähemmän hiostava. Ilmeisesti tsekkailumentaliteetilla liikkeellä olleet alkuillan kulkijat olivat saaneet tsekkailunsa suoritettua ja jatkaneet matkaansa...
     Kun edellinen Joensuun-keikka, Rakkauden ja juurten levynjulkkari Teatteriravintolassa oli dramaturgisemmin mietitty konsertti taustalaulajavieraineen kaikkineen, niin tämä keikka päästiin soittamaan rennolla pubrock-soitteluotteella. Yksittäisenä biisinä meikäläiselle jäi mieleen Syntymässä säikähtäneet. Syksyn keikoilla se on voitu soittaa levysovituksella ainoastaan Teatteriravintolassa, jossa kappaleessa tärkeässä roolissa olevat taustalaulajat olivat paikalla. Taustalaulajattomille keikoille kappale on sovitettu hitaaksi, rummuttomaksi versioksi. Se sovitus oli nyt tekeytynyt valmiiksi ja biisi jäi mieleeni keikan huippukohtana. Kappale on vuoroin hiljainen, vuoroin äänekäs, tempoa voi elättää herkullisesti soolojen taitekohdissa, neljä soittajaa soittaa dynaamisesti toisiaan kuunnellen. Tähän ei klikin päälle halkoja hakkaava poppari pysty. Folk-veteraani tykkää...
     Neil Young -keikan peruina takataskussa olisi odottanut vielä Cinnamon Girl Pienten miesten suomennoksena, mutta yleisön mielestä tässä määrässä mättöä pienessä pubissa oli tarpeeksi, kuten varmaan olikin.
     Kevyet mullat Vanhalle Koiralle ja kiitokset vielä Seppäsen Janille Ladon keikoista ja makoisista Kilkennyistä, joita vuosien varrella tuli jokunen juotua.

Juri Podkopajevin valokuvia keikalta täällä. 

#104 04.12.2012 (ti) Joensuu, Rantakylän koulu (Rantakylän koulu 40 vuotta)



Kuva: Pekka Hakalisto

1. Sydänkesän vihreät niityt *
2. Lieksan tyttö -Country Girl- *
3. Rakkaus ja juuret *

* kaikilla mukana Heli Sillanpää, Marko Sillanpää ja Tuire Silvennoinen, taustalaulu

Lato-yhteyksistä kuluneelta vuodelta tuttujen taustalaulajien kaapeista löytyy opettajaluurankoja. Saimme keikkakutsun työpaikkansa koulun juhliin, jossa kävimme soittamassa aamuisen miniesityksen.
     Lapsille on hauska soittaa, kun muistaa itsekin, miten vaikuttavaa oli vastaavan ikäisenä kuulla elävää musiikkia bändi-instrumenteilla, olipa mitä gospelia tahansa... Kohteliaita lapsia oli Rantakylässä ja heille tehtyä juhlasafkaa saatiin hyvän mielen palkkioksi. 

#105 14.12.2012 (pe) Joensuu, Wanha Jokela (Kohtuullinen pikkujoulu)



Kuva: Ari Harakka

1. Joensuun tähdet ja baarit
2. Vanhaa metsää
3. Rakkaus ja juuret
4. Lieksan tyttö -Country Girl-

Viimeinen keikka kahdella tapaa, nimittäin vuoden 2012 viimeinen Lato-keikka ja Ladon viimeinen keikka nykyisen muotoisessa Wanhassa Jokelassa, jonka ovet laitettiin kiinni vuoden viimeisenä päivänä. Oltiin liikenteessä Ykän kanssa duolla, kuten muutaman kerran aiemminkin on Kohtuus-jengin tapahtumissa oltu. Päädyttiin soittamaan neljän biisin minisetti, kun elävää musiikkia oli happeningissä muutenkin runsaasti tarjolla.
     Soitin ensimmäisen kerran Jokelassa vanhan Tuhatkauno-yhtyeeni kanssa vuonna 2000, ja niin Tuhatkaunon, Folkswagenin, Korpraali Kukkakaalin kuin nyttemmin Huojuvan ladon riveissä on tässä Itä-Suomen legendaarisimmassa taiteilijaravintolassa tullut spelattua monta latautunutta ja mieleen jäänyttä keikkaa. Jokela-itkujen paikka on jossain muualla kuin tässä keikkalokissa, mutta lyhyesti sanottuna paskamaista toimintaa Joensuun typerimmiltä liikemiehiltä ajaa tästä Rossojen, ABC:iden ja Fransmannien kaupungista alas sen sielukkain ravintola.



Vuoden viimeisenä päivänä, ravintolan viimeisenä aukiolopäivänä Wanhan Jokelan illassa kuultiin vielä hetkellinen Folkswagen-comeback, kun Timofej Karlovitsh ja Semjon Semjonovitsh sattuivat yllättäen samaan ravintolasaliin ja oli kitara mukana. Raivolan mies, Oman muan tuli ja Petroskoi soitettiin. Kuva: Ismo Björn