Keikkaloki 2011
Tälle sivulle on muisteltu Huojuvan ladon keikat vuodelta 2011 settilistoineen. Kirjaukset teki Suonna K. Kuvat aukeavat klikkaamalla isommiksi. Jos sinulla on valokuvia tai videoklippejä Ladon keikoilta ja haluat niitä julkaistavan sivustollamme, ota yhteyttä.
Keikka #039 25.02.2011 (pe) Joensuu, ravintola Wanha Jokela (Metsäseminaarin ja Kohtuus vaarassa -liikkeen Kohtuusklubi)
1. Sydänkesän vihreät niityt 2. Vanhaa metsää 3. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- 4. Balladi Seilin saaresta 5. Pahat meistä 6. Savotoilta pois -Cottonfields- E n c o r e 7. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King-
Huojuvan ladon keikkavuosi 2011 alkoi tällä minun ja Ykän "Huojuva lato duon" esiintymisellä. Joensuuhun oli kokoontunut eri puolilta maata metsäihmisiä pohjoiskarjalaisen Kohtuus vaarassa -liikkeen aktiivien seuraan. Oltaisiin kai tuota voitu soittaa koko bändilläkin, mutta toisaalta koko bändin Jokelan-keikka oli tulossa jo seuraavana päivänä, ja bändin puutarhatonttu- ja viherpiipertäjäosasto - eli me kaksi - on joka tapauksessa helppoa ylipuhua tämänhenkisille talkookeikoille. Oli pyydetty muutamaa metsäaiheista laulua, joista yksi oli sitten peräti ensi-illassa, Vanhaa metsää. Olin tilannut itseltäni jo aikaa sitten vanhoista metsistä kertovan kappaleen, kun aihepiiri on läheinen - kansalaiskuntonsa alttiiksi pistävät metsänsuojelijat nyt ovat Pro Finlandia -porukkaa ja laulun arvoisia jos jotkut! Kappale syntyi joululoman rentouttamin ajatuksin tämän vuoden ensimmäisenä päivänä, melodiassa on hieman Warren Zevonin pianoballadien henkeä ja tekstissä viitteitä Hectoriin, Dan Anderssoniin ja Freukkareiden luontobiiseihin. Plokkaa ken plokkaa!
#040 26.02.2011 (la) Joensuu, ravintola Wanha Jokela (Suomenhevonen ja muita lauluja -levyn julkaisukeikka)Kuva: Janna Puumalainen 1. Elän mun unelmaa 2. Tex Willerin poika 3. Sydänkesän vihreät niityt 4. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- 5. Joensuun tähdet ja baarit 6. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 7. Lieksan tyttö -Country Girl- [mukana Jyri Martiskainen, kitara ja taustalaulu] 8. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- 9. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- [mukana Aapo Ruuttunen, taustalaulu] 10. Kosmiset huolet 11. Saattue Murmanskiin [mukana Aapo Ruuttunen, taustalaulu] 12. Hullu suomenhevonen > 13. Tuuli kuljettaa (Kainin poika) E n c o r e 14. Libahundinaine / Jaloviinaa -Canadian Whiskey- [mukana Timo Munne, laulu] 15. Karjala [mukana Timo Munne, laulu] 16. Heart Of Gold [mukana Aapo Ruuttunen, taustalaulu] 17. Cortez The Killer [mukana Arto Laitinen, basso] 18. Takaisin Nokialle -Green River- [mukana Arto Laitinen, basso, ja Heikki Ruuttunen, huuliharppu] Juhlia vai ei juhlia nelikymppisiään, kas siinäpä kysymys. Ja koska "sitä mieluummin katuu jotain tekemistään, kuin silleensä jättämistään", kuten Myllykoski laulaa, niin juhlittua tuli. Jopa raskaamman kautta, kun tuli toteutettua haave omasta kokoelmalevystä, jolla olisi onnistuneimmat Konos-viisut 90-luvun alun Jyväskylän folkajoilta Tuhatkaunoon, Folskwageniin ja Latoon saakka. Enemmän kiekosta omilla sivuillaan. Näistä kemuista voisi muistella vaikka mitä. Esimerkiksi sitä, kuinka edellisenä iltana askarreltiin Ykän kanssa autotallissa Ladolle taustakangas. Päällimmäisenä muistona on tietysti kiitollisuus. Oli häkellyttävää, että vanhoja kavereitani oli saapunut paikalle eri puolilta Suomea. Ja lahjojen puolesta - eihän mulla oo tämmöistä ollut sitten lapsuuden joulujen. Tuli valokuvia unohtuneilta ajoilta, lempijuomaani, musaa, ratsastustunti. Jyväskylän-vuosien bändini Korpraali Kukkakaalin kaverit olivat tosiaan nähneet vaivaa, tehneet uuden Korpraali Kukkakaali -cdr-albumin, jolla vuonna 2002 datilla äänittämäni soolosessio oli täydennetty muiden kukkislaisten osuuksilla. Lisälehtiä Korpraali Kukkakaalin laulukirjaan. Ehkä se julkaistaan joskus virallisesti, jos saadaan käännösluvat Dan Bernin Marilyniin ja Soft Machinen O Carolineen. Pitkästä aikaa yhteen koottu Kukkakaali soitti varmaan parhaan keikkansa koskaan. Maagisia Ryyttelin Juurimusiikkifestivaali-keikkoja väheksymättä. Koko 90-luvun kvartettimme koossa, Arto Laitinen, Pasi Rytinki, Aapo Ruuttunen ja minä. Ladon keikka oli ensimmäinen, jolla Milking Machinesta Pohjois-Karjalan kantriskenelle tuttu kitaristi Jallu Korhonen tuli täydentämään kokoonpanoa. Kohti kvintettiä ollaan menossa. Tuhatkaunon Jyri, Folskin Timo ja Kukkiksen Arto ja Aapo bändin vakiovierasharpistia Heikkiä unohtamatta vierailivat lavalla. On varmaan soitettu tarkempiakin keikkoja, mutta ehkä se ei tosiaan ollut tänä iltana se juttu. Ilta päättyi pöytälauleloihin. Eipä se voisi paremmin päättyä, jos ei ole parasta vaihtoehtoa eli järvenrantasavusaunaa tarjolla. Kiitos! Kuva: Janna Puumalainen
#041 05.03.2011 (la) Helsinki, Bar MendocinoKuva: Petro Pynnönen S e t t i 1 1. Elän mun unelmaa 2. Tex Willerin poika 3. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Sydänkesän vihreät niityt 6. Outokummun kupari -U.S. Steel- 7. Balladi Seilin saaresta S e t t i 2 8. Jos tulis' uusi Junnu [Suonna soolona] 9. Pahat meistä [mukana Jäky Järnefelt, laulu] 10. Lieksan tyttö -Country Girl- 11. Joensuun tähdet ja baarit 12. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 13. Jaloviinaa -Canadian Whiskey- [mukana Pekka Myllykoski, laulu, Arto Pajukallio, kitara, ja Tapio Kojo, haitari] 14. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- [mukana Pekka Myllykoski, laulu, Arto Pajukallio, kitara, ja Tapio Kojo, haitari] 15. Cottonfields / "Rypsi" [mukana Pekka Myllykoski, laulu, Arto Pajukallio, kitara, ja Tapio Kojo, haitari] S e t t i 3 16. Saattue Murmanskiin 17. Hullu suomenhevonen > 18. Tuuli kuljettaa (Kainin poika) 19. Takkulan baari [mukana Arto Pajukallio, kitara, ja Tapio Kojo, haitari] 20. Karjala [mukana Arto Pajukallio, kitara, ja Tapio Kojo, haitari] 21. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- [mukana Arto Pajukallio, kitara, ja Tapio Kojo, haitari] E n c o r e 22. Takaisin Nokialle -Green River- Pistokeikka syrjäiseen merenrantakaupunki Helsinkiin. Mikäs siinä, kun keikkapaikkana oli meitä edellisessä toukokuussa hyvin kohdellut Bar Mendocino. Tällä kertaa ei menty Vanilla, vaan logistisista syistä kolmeen eri kiesiin hajaantuneena. Syntymäpäiväteema jatkui vielä sen verran, että olin joskus tullut todenneeksi, että jos kerran pääsisi Freukkareitten kanssa lavalle laulamaan stemmaa Mystiseen metsätyömieheen, niin olisipahan yksi haave vähemmän. No, nyt se sitten toteutui, kiitos Ilen ystävällisen myyräntyön selkäni takana. Olen otettu. Pienten miesten Jäky saatiin toisen kerran Latojen kanssa lavalle. Pahat meistä. Fantastista. Joskus taas uusiksi, ja muutama biisi enemmän. Keikasta jäi rento ja hyväntuulinen fiilis. Paras biisipalaute tuli Kantritohtorilta, joka totesi Rakkaus on sodasta, että "mä kun luulin, että sitä biisiä ei voi kääntää". Paljon vanhoja Luonto-Liitto-tuttuja yleisössä. Syötiin ja turinoitiin Pillin ja kumppaneiden kanssa ja suunniteltiin mahdollisia tulevia. Pillin kanssa pistettiin alulle myös kitarakauppakeskustelu. Tekisi mieli hommata kunnon tele, ja neljänkymmenen kitaran mieheltä luulisi löytyvän myytäväksi sellainen härmäkantriin sisäänajettu yksilö, jossa olisi mukana Freukkari-mojoa. Silloinpa sitä ei tiedetty, mutta jälkeenpäin tiedetään, että tämä jäi V-P Kinnusen viimeiseksi keikaksi Ladon riveissä.
#042 26.03.2011 (la) Tampere, Vastavirta-klubi, Alakerta
Kuva: Jyrki Kallio
1. Polle, vie mut kotiin (Älä vie talliin Laurilan) 2. Pahat meistä 3. Lokakuun lopulla (Nekala & Hatanpää) 4. Älä huoli vuokseni -Don't You Grieve- 5. Taaksepäin 6. Balladi Seilin saaresta 7. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- [katso YouTubesta] 8. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- [mukana Aapo Ruuttunen, taustalaulu, ja Arto Laitinen, mandoliini] 9. Heart Of Gold [mukana Aapo Ruuttunen, taustalaulu, ja Arto Laitinen, mandoliini]
Keikkakutsu Pispalaan kaverini Sepon (Jokelan yhteislaulukuvassa oikealla puolellani!) viisikymppisille, illan muina esiintyjinä muun muassa Kelpo pojat. Lähdetään ehdottomasti, vaikkei päästäisikään kuin duolla! Seppo on maailman harvoja Korpraali Kukkakaali -faneja, ja tilasi senkin juhliinsa. Onnistui, kun biisejä oli helmikuun keikkaa varten harjoiteltu, ja Arto ja Aapo asuvat Jyväskylässä suorastaan Tampereen naapurissa. (Helsingin edustajalla Pasilla oli kiireitä.) Vastavirta oli minulle uusi paikka, Kallion Jyrkin musiikkiblogista toki tuttu. Yläkerrassa Kukkis pääsi vetämään puolen tunnin setin olohuonemaisessa ympäristössä, Jyrki tallensi Arton Amerikkalaiset-klassikon blogiinsa. Settiin saatiin myös yllätysfiittaus, kun yleisöstä bongattu Nightingales-yhtyeen Marko Kantola tuli laulamaan Jonathanin (jonka Kukkis coveroi 90-luvulla). Ladon esiintymispaikkana oli klubin alakerta, jonka lavalla oli äärimmäisen professionaali kattaus ja miksaus. Setistä tuli sattumoisin valittua aika coverpainotteinen, Roy Harper -käännökseni Älä huoli vuokseni Ladon ensi-illassa. Vanhaa Kukkakaali-ajan Konosta muuten sekin. Nuoruuteni Tampere-biisi Lokakuun lopulla oli tietysti esitettävä, ja metka oli kokeilla Taaksepäin duoversiona. Keikan jälkeen turistiin Ahon Markon kanssa ja hiottiin tulevia yhteistyökuvioita. Kelpo pojat oli helkkarin hyvässä kuosissa. Tuli ysärinuoruus mieleen. Itse asiassa näin bändin ensimmäisen kerran livenä Lepakossa täysakustisella keikalla 80-luvun lopussa, olikohan ensimmäinen lp:kään vielä ilmestynyt. 90-luvulla Jyväskylän Lutakossa trubaduuri-Kononen jopa lämmitteli Kelppareita. Soittojuhlan täydensivät mainiot yö- ja aamujamit päivänsankarin kotona Hyhkyssä. Muun muassa Eppujen Elämän tarkoitusta aamulla muisteltiin. Vähillä unilla Jyväskylän kautta kotiin. Pispala on Suomen kartalla ehdottomia hot spotteja, jos minulta kysytään. Ykä ja Laitisen Arto keikan jälkeen Pispalan Haulitornin maisemissa. Kuva: Aapo RuuttunenHeliniemen Pete muisti Vastavirrassa spesiaalipullotteella. Linda-siiderin ja Lordi-colan jälkeen Lato-olutta...Jyrki Kallio kirjoitti keikasta Aamulehden blogissaan, mukana valokuvia ja Youtube-linkkejä. #043 13.05.2011 Valtimo, ravintola Seiska (Neitivirtafolk-klubi)
Kuva: Helena Arpula S e t t i 1 1. Synnyin rokkaamaan -Born On The Bayou- 2. Folsom Prison Blues 3. Tiellä taas -On The Road Again- 4. Pois tältä valtatieltä -L.A. Freeway- 5. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- 6. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- 7. Paha kuu -Bad Moon Rising- S e t t i 2 8. Elän mun unelmaa 9. Outokummun kupari -U.S. Steel- 10. Tex Willerin poika 11. Takkulan baari 12. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 13. Ihmeihminen -Heart Of Gold- > 14. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- S e t t i 3 15. Sydänkesän vihreät niityt 16. Polle, vie mut kotiin (Älä vie talliin Laurilan) 17. Syvärin jouluyö 18. Pahat meistä 19. Takaisin Nokialle -Green River- 20. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- 21. Saattue Murmanskiin 22. Lähde länteen! 23. Tuuli kuljettaa (Kainin poika) Huojuva lato mark III:n ensimmäinen keikka soitettiin tutussa mestassa, Valtimon Seiskan Neitivirtafolk-klubilla. Suomi-Venäjä-jääkiekko-ottelu osoittautui aika pahaksi kilpailijaksi, joten kymmeneltä vielä tyhjähkössä ravintolassa tehtiin jotakin Lato-keikoilla ennenkokematonta, lykättiin varsinaisen keikan alkua tunnilla ja soitettiin lähinnä itseämme ja paria valaistunutta viihdyttääksemme kolmen vartin jamihenkinen setti. Olipa hauskaa! Lisää tällaista. Ainakin Hyvää huomenta Suomi ja Peitsamon Revival-kauden CCR-käännöksiin lukeutuva Synnyin rokkaamaan lähtivät sen verran rivakasti, että voisivat puolestani nousta oitis kesän setteihin. Ja eihän tuo Guy Clarkin L.A. Freewaykään ole vähempää kuin yksi maailman hienoimmista kantribiiseistä, mutta sitä joudumme vielä hiukan treenaamaan. Uusi rumpali Ville soitti (kaksilla treeneillä!) varmaotteisesti ja jykevästi. Kun omassa sylissä nakutti Pilliltä koeajoon saatu Jokainen hakee juomansa itse -tele (kts. Mendocinon keikkaraportti) ja viereisellä tontilla stratostaan oivia juonia punoi niinikään virallisesti bändiin kiinnitetty Jallu, tuli soitellessa ylen tyytyväinen olo. Tältähän Lato olisi saanut kuulostaa jo aikaa sitten... Syvärin jouluyössä sekosin sanoissa, kun huomasin että yleisössä laulettiin tunteikkaasti mukana. Pelin päätyttyä maksanutta porukkaa saapui Seiskaan 70-80 henkeä, ja tunnelma alkoi kohota varsin seiskamaiseksi. Jälkeemme pikkutunneilla lavalle kavunnut valtimolais-nurmeslainen Peacemakers oli illan toinen esiintyjä. Mainiota vanhan liiton Suomirockia, omia suomenkielisiä biisejä, Kolmannesta naisesta ja Popedasta piiru Lynyrd Skynyrdiin päin. Eipä ole tullut tavattua vähään aikaan vastaavaa showmiestä kuin bändin basisti Ismo "Iines" Turunen. Loput miehet Milking Machinesta tuttuja. Hot spot se on Valtimokin. Keikan jälkeen jätettiin valtimolaiset Ylä-Karjalan rauhaan ja ajettiin Renullani Outokummun kautta Joensuuhun. Koivu puski jo lehteä, tästä se kesäkeikkailu alkaa. Joensuun torilta matkaan Frituren kebab ja neljäksi kotiin.
#044 28.05.2011 (la) Joensuu, Ravintola Tuulaaki (Virran Ola on vielä kuningas -levyn julkaisukeikka)
Kuva: Janna Puumalainen
S e t t i 1 1. Elän mun unelmaa 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Tex Willerin poika 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Lieksan tyttö -Country Girl- 6. Takkulan baari * 7. Tiellä taas -On The Road Again- * 8. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- * S e t t i 2 9. Sydänkesän vihreät niityt 10. Polle, vie mut kotiin (Älä vie talliin Laurilan) 11. Syvärin jouluyö 12. Pahat meistä 13. Saattue Murmanskiin 14. Tuuli kuljettaa (Kainin poika) 15. Lähde länteen! 16. Takaisin Nokialle -Green River- * 17. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- * 18. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- * E n c o r e 19. Ihmeihminen -Heart Of Gold- 20. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- *
* mukana Marko Aho, kitara ja taustalaulu
Levynjulkaisukeikoissa on aina oma hohtonsa, ja niin tietysti tälläkin kertaa. Aikamoisen poltot yhden kiekon synnyttämisessä on, välillä tarvitaan pihtejä tai sektiotakin, ilokaasusta puhumattakaan. Levymogulimme Marko saapui Tampereen junalta lämpimät "Virran Olat" muassaan, ja totisesti niitä oli mukava hypistellä ajatuksella, että tämän keikan jälkeen nautituissa juomissa on takuulla ns. ansaitun oluen maku. Toukokuun lopun lauantain keli oli epämääräinen auringosta sateeseen, ja vaikkei illalla enää satanutkaan, ei ihmisiä saapunut Tuulaakiin ruuhkaksi asti, joitakin kymmeniä terassilla istui parhaimmillaan kuitenkin. Kankeiden sormien alkulämmittelyjen jälkeen homma alkoi rullata varsin mukavasti. Marko oli saanut käskyn ottaa Tampereelta Nuutis-telensä mukaan, ja muutamaan kappaleeseen saatiinkiin kehitettyä perin muheva kitaravalli voimalla kuuden miehen. Tiellä taas alkaa pienen lisäsovittamisen myötä kulkea aikamoisella draivilla, siinäpä on keikkabiisi parhaasta päästä. Keikan jälkeen pikainen roudaus ja rentoutuminen Markon kanssa saunan ja Highwaymenin parissa. Aamulla loivennettiin Freukkareilla ja Tom Russellilla. Saattelin levymogulin Tampereen-junalle sellaisten yhteisten toiveiden säestämänä, että tämä ei ns. jää tähän.
Lisää kuvia Tuulaakin keikalta täällä.
#045 25.06.2011 (la) Kiihtelysvaara, Chippewa Range, Saluuna Viimeinen Mohikaani
Ilmoitus Karjalan Heilissä 22.06.2011
Kuva: Pauli Rieppo
S e t t i 1 1. Elän mun unelmaa 2. Polle, vie mut kotiin (Älä vie talliin Laurilan) 3. Taaksepäin 4. Laiturin alla 5. Outokummun kupari -U.S. Steel- 6. Elokuun viimeiset päivät 7. Maria Doloresin häävalssi 8. Tex Willerin poika S e t t i 2 9. Paha kuu -Bad Moon Rising- 10. Pahat meistä 11. Sydänkesän vihreät niityt 12. Karjalan taivaan alla 13. Lieksan tyttö -Country Girl- 14. Syntymässä säikähtäneet 15. Joensuun tähdet ja baarit 16. Tiellä taas -On The Road Again- 17. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 18. Jaloviinaa -Canadian Whisky- S e t t i 3 19. Juon, juon, juon 20. Aavaa preeriaa 21. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 22. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- 23. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- 24. Lähde länteen! 25. Karjala 26. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- 27. Cottonfields / Savotoilta pois E n c o r e 28. Takkulan baari
Tilastoniilo-huomiona heti alkuun, että historian tähänastisista pisin Lato-keikka. Kun koko kvintettiä ei muilta juhannussitoumuksilta saatu kasaan, päätettiin Ykän kanssa ottaa tarjottu haaste vaastaan ja käydä heittämässä keikka Huojuva lato duolla, ainahan Chippewassa on ollut nasta soittaa. Aurinkoisessa alkuillan kelissä pystytimme kamat tuttuun tapaan Viimeisen mohikaanin ulkolipan alle. Ennen keikkaa tapettiin aikaa ottamalla valokuvia. Kun näitä duokeikkoja tuntuu olevan tulossa, niin kotisivuilla pitäisi olla myös duon promokuva, ettei ohjelmajärjestäjien tarvitsisi turvautua ylläolevan mainoksen tyyliin photoshoppauksiin. Pitää vielä vähän panna botoksia ja silikoonia kuviin ennen virallista julkaisua, mutta tässä esimakua sessiosta:
Trubaduuri J.P. Kansas oli hoidellut Chippewan torstain ja perjantain eli juhannusaaton. Kansaa oli kuulemma hyvin liikenteessä, molempina päivinä puolentoista sataa. Juhannuspäivänä oli pientä turnausväsymystä havaittavissa Kiihtelysvaarassa, mutta jos ensimmäinen pari nähtiin tanssilattialla jo illan ensimmäisessä kappaleessa, niin kertoohan tuo jotakin livemusiikin nälästä. Olisiko 30-40 ihmistä ollut parhaimmillaan nyt paikalla. Keikka oli aika kattava läpileikkaus Ladon ohjelmistosta ja suosikkicovereista. Ainoastaan Saattue Murmanskiin -tyyppinen rokkiosasto jätettiin pois. Maailmanensi-illassa Syntymässä säikähtäneet, ottavahko ja sellainen hieman Tom Petty/Traveling Wilburys -tyyppinen kappale, joka joskus aikanaan on päätymässä Ladon kakkosalbumille. Hyvinhän tuo tuntui pysyvän kasassa kahdenkin miehen voimin. Joensuun tähdet ja baarit päätynee vakiosettiin, kun Ladon versio on nyt vihdoin saanut virallisen julkaisun pitkään odotetulla Wanhan Jokelan tarinoita -levyllä. Kaipa biisin saa Chippewa Rangessakin soittaa, kun Kiihtelysvaara on kuntaliitosnielaistu osaksi Joensuuta, vaikkei kappaleen ravintolaluettelossa Viimeistä mohikaania mainitakaan. Vaikka lavalla mieluiten onkin täydellä kattauksella ja kaikilla mausteilla, on tällaisissa duokeikoissakin puolensa. Ihan terveellistä hypätä välillä rumpalin tontille ja keskittyä kitaran varressa komppaukseen. Soittelin keikan poikkeuksellisesti läpi Ibanezilla, kun Martinista katkesi kieli ensimmäisessä setissä. Sähkökitarat saivat olla kotona. Keikan jälkeen ajeltiin kesäyössä Joensuuhun. Usva leijaili mäntykankailla ja peltojen notkelmissa. Ykä ajoi, ja allekirjoittanut totesi työvoittokeikan uuvuttamana, että oluessa oli ns. ansaitun oluen maku. Ei kun kohti seuraavaa viikonloppua ja Valtimon Neitivirtaa. Siellä päästäänkiin tuuttaamaan koko kvintetillä, ja lavalla tultaneen näkemään myös vieraita...
#046 02.07.2011 (la) Valtimo, Nevalan navetta (NeitivirtaFolkRock)Kuva: Marko Aho 1. Elän mun unelmaa 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 4. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 5. Tex Willerin poika 6. Lähde länteen! 7. Karhunpää 8. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- § 9. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- § E n c o r e 10. Tiellä taas -On The Road Again- § $ § mukana Marko Aho, kitara $ mukana Markojuhani Rautavaara, laulu, ja Pyry Mantere, perkussiotValtimon Neitivirtafolk, tänä vuonna nimellä NeitivirtaFolkRock, on Pohjois-Karjalan mainioimpia festareita. Ladolla oli kunnia olla soittamassa paikalla jo kolmantena peräkkäisenä vuotena. Totuttuun tapaan siisti lavakattaus, paneutuen kuunteleva yleisö ja Teijo Tikkasen asialinjan miksaus Nevalan navetassa. Levymogulimme Marko oli perheineen Pohjois-Karjalan lomareissulla ja velvoitettiin toukokuisen Tuulaaki-keikan tyyliin loppusetin kitaristivieraaksi, puhumattakaan festivaalikiinnityksen saaneesta Markojuhani Rautavaarasta, joka oli Tiellä taas -vierailijaksi mitä olennaisin, kun tuoreella levytyksellämmekin duetoi. Settilistan biisiyllätys oli valtimolaisen kansantaiteilija Kuoppa-Urkin Karhunpää, joka treenattiin kasaan iltapäivällä. Ne jotka tietävät, tietävät. Hieno pohjoiskarjalainen kotiseutulaulu. "Karhunpää, Karhunpää, kylä jossa on elämää." Koko festivaali tallennettiin monikameratekniikalla. Kuka tietää, vaikka otoksia päästäisiin joskus virallisestikin julkaisemaan. Ihan tarkinta soitto ei tainnut olla, johtuen jo ihan kolmenkymmenen asteen hikoiluttavasta hellelämmöstä, joka liimasi vaatteet päälle ja sormet kitaran kaulaan. Sellaisen rennon festarivedon maku jäi kuitenkin suuhun. Päivän työn sankareita olivat Ville, joka suuntasi loppuillaksi Uimaharjuun Root Remedyn keikalle, ja Jallu, jonka urakkaan Neitivirrassa kuului myös Peacemakers-yhtyeen esiintyminen. Illan viimeistelivät totuttuun tapaan mölkkymatsit ja yösauna Neitivirran rannalla. Sunnuntaina elvyttävä porsaankyljyslounas Seiskassa ja suunta kohti etelää. Hyvä Karhunpää, hyvä Valtimo!
#047 16.07.2011 (pe) Joensuu, Ilosaari (Ilovaarirock)Kuva: Raimo Öystilä 1. Elän mun unelmaa 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Tex Willerin poika 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Joensuun tähdet ja baarit 6. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 7. Lähde länteen! 8. Tiellä taas -On The Road Again- 9. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- Ilosaariviikonloppu alkoi jo edellisenä iltana, kun Milking Machinen Keijon ja kumppaneiden kanssa seurattiin Tuulaakissa Hasse Wallin power trion keikkaa. Vaarallista, vaarallista. Ykä mietiskeli Ilovaarirockin keikan jälkeen, että kyseessä saattoi olla Huojuvan ladon keikkahistorian ehkä toistaiseksi isoin yleisö. Eiväthän kaikki Ilosaareen pakkautuneet 5000 ilovaarilaista olleet meitä laguunilavalla katsomassa, mutta useampi sata kuitenkin. Keikka meni sutjakalla draivilla hyvässä kelissä. Tiellä taas alkaa todella löytämään itsensä - luulenpa että sitä pitää soittaa Lato-keikoilla hamaan tappiin asti, niin hyvin se kulkee viiden miehen kokoonpanolla. Levytys Virran Ola -levyllä alkaa jo kuulostaa auttamattoman kalpealta johtuen palasissa äänittelystä. Yleisömuuri tuntui kuulostelevan tarkasti sanoja, vastikään ravintola Wanhan Jokelan tribuuttilevyllä julkaistu Joensuun tähdet ja baarit nauratti, osui maaliinsa ja upposi. Soundcheckin jälkeen, ennen keikkaa olin käynyt hakemassa Jokelasta levyn tuplavinyyliversion, joka tuli painosta kesäkuussa julkaistua cd:tä myöhemmin. Ensimmäinen kerta, kun musiikkiani on julkaistu vinyylillä. Hyvä fiilis. Eipähän noista alkukesän vedoistakaan huono maku jäänyt, mutta kyllä tämä oli Huojuva lato mark III:n tähän asti paras keikka! Loppuillan mittaan tuli seurattua vielä Vaarirockin pääesiintyjä Searchersin esiintyminen, 12-kielinen helisi kauniisti When You Walk In The Roomissa, sekä Murheen laakson jyräkeikka kaupungintalon sisäpihalla Popkatu-tapahtumassa. Jos Huojuva lato joutuisi / pääsisi Mana mana -tribuuttilevylle, niin Murheen laakso Crazy Horse-tyyliin sovitettuna olisi mellevää kokeilla.
#048 30.07.2011 (la) Nurmes, Bomban alue (Pielisen messut)
Teijo Tikkanen valvoo, Tapsa Kojo fiittaa. Kuva: Auli Taimioja
S e t t i 1 1. Elän mun unelmaa 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Sydänkesän vihreät niityt 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 6. Tex Willerin poika 7. Tiellä taas -On The Road Again- S e t t i 2 8. Elän mun unelmaa 9. Outokummun kupari -U.S. Steel- 10. Sydänkesän vihreät niityt 11. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 12. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 13. Tex Willerin poika 14. Tiellä taas -On The Road Again- 15. Lieksan tyttö -Country Girl- 16. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- 17. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- S e t t i 3 18. Lieksan tyttö -Country Girl- 19. Elän mun unelmaa 20. Outokummun kupari -U.S. Steel- 21. Sydänkesän vihreät niityt 22. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 23. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 24. Tex Willerin poika 25. Tiellä taas -On The Road Again- 26. Takkulan baari 27. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- * 28. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- *
* mukana Tapio Kojo, laulu ja sähkökitara
Rumpali-Villen Ameriikan-matka pisti hakemaan Ladon loppukesän 2011 keikoille korvaavaa kannuttajaa. Pienen pähkäilyn jälkeen ratkaisu löytyi lähipiiristä, eli Milking Machinen Keijo Korhonen astui "summer drummeriksi" nostamaan bändin Milkkari-prosenttia huikeaan 60:een. Keijon kanssa treenattiin ytimekäs, Lähde länteen!- ja Virran Ola on vielä kuningas -painotteinen 15 biisin setti, jolla olisi määrä pärjätä loppukesä. Kuin tilauksesta ensimmäinen keikka Keijon kanssa oli tämä kahden päivän messukeikka Nurmeksessa, jossa sai luvan kanssa soittaa puolen tunnin - kolmen vartin settiä viisi kertaa. Porukka vaihtui yleisössä koko ajan, eikä kukaan tullut valittamaan että soitetaan samoja biisejä. Rekkalavalle saatiin aikaiseksi mainio soundi, kiitos Tikkasen Teijon ja Turpeisen Texin miksauksen. Se on saatua, kun pääsee tekemään töitä ammattilaisten kanssa. Settien välillä päästiin kylpemään Bomban rantasaunalla, uimaan Pielisessä ja juomaan pari kaljaa. Aurinkoinen kesäpäivä. Mitä sitä voi muuta ihminen toivoa, nättejä selänpesijöitä saunalle? Ai ei. No entäs edes Timo Munnen? No, se onnistui, kun Pakafolk-duo oli myös messuille pestattu. Soitto kulki setti setiltä paremmin. Kojon Tapsa oli Pohjois-Karjalan kesäreissulla ja tuli vierailulle viimeiseen varviin. Kiitos Tapsalle, kiitos Timolle vahvistimen lainasta. Ensimmäisen messupäivän jälkeinen ilta meni rattoisasti Keijon ranchilla. Ykä ja Ile työstivät stilikkaraitaa äänitysprojektiin, josta enemmän toiste toisaalla. Keijo pesi meikäläisen biljardissa 6-0-pohjalta. Itsepähän ehdotin, onhan tuota viimeksi varmaan joskus 80-luvulla tullut jollain nuokkarilla pelattua. Mölkkyyn päästessä saatiin Ykä ja Keijon emannuukin jo messiin. Ennen nukkumaan menoa Keijo nujersi etelän kantrimiesten selkärangat soittamalla dvd:ltä Dream Theateria. Taitaa jäädä Dream Theater -coverit tältä bändiltä tekemättä.
Ykä äänittää Ileä Keijon musiikkihuoneessa. Kuva: SK
Tuntemattomaksi jäänyt mölkynpelaaja. Kuva: SK
Lisää kuvia lauantain messukeikalta täällä.
31.07.2011 (su) Nurmes, Bomban alue (Pielisen messut)
Toinen messupäivä menossa, kuten tarkempi Keijon settilistasta huomaa. Kuva: SK
S e t t i 1 1. Elän mun unelmaa 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Sydänkesän vihreät niityt 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 6. Tex Willerin poika 7. Tiellä taas -On The Road Again- S e t t i 2 8. Takkulan baari 9. Lieksan tyttö -Country Girl- 10. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- 11. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- 12. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 13. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 14. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans-
Toinen messupäivä meni rennolla otteella, kun edellispäivänä oli kolme settiä takana. Sydänkesä jäi näiltä keikoilta erityisesti mieleen, Keijo löysi biisin sisäisen olemuksen täydellisesti. Niinikään Outokummun kupari nakuttaa nyt eteenpäin juuri niin kuin pitääkin. Sitä biisiä on Pohjois-Karjalan keikoilla hienoa soittaa, useampi mies on tullut parin viime vuoden mittaan kiittämään tekstistä, sellaisia jäyhemmänpuoleisia, kaivannaisalasta jotain tietäviä herroja... Järjestäjät olivat tyytyväisiä Ladon Messu-urakkaan ja rupesivat mietiskelemään country- ja folk-aiheista talvitapahtumaa Ylä-Karjalaan. Jo vain se meille passaisi. Henkilökohtaiseen historiaan tämä Valtimon-Nurmeksen reissu saattaa jäädä rakkaan Renault Kangooni (vm. 1998, Laiturin alla -videossammekin esiintynyt kiesi) kenties viimeisenä reissuna. Puukarin nimismiehen kiharoissa auto tuntui pomppivan jotakuinkin oudosti, ja Joensuussa menopeliä tutkaillessa tuli huomattua, että oikea perä roikkuu alhaalla. Diagnoosi korjaamolta: oikea taka-akseli taittunut, mallin tyyppivika 200 000 km jälkeen, korjaus kallis, käytettyä varaosaa työläs saada.
#050 05.08.2011 (pe) Kuopio, Karhonsaari, Keltainen huvila (Karhofest 2011)
Kuva: Jarkko Kumpulainen
1. Like A Hurricane 2. Sydänkesän vihreät niityt 3. Balladi Seilin saaresta 4. Laiturin alla 5. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 6. Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock- 7. Vanhaa metsää 8. Rauhan kartta 9. Pahat meistä 10. Polle, vie mut kotiin (Älä vie talliin Laurilan) 11. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 12. Tiellä taas -On The Road Again- 13. Paha kuu -Bad Moon Rising- E n c o r e 14. Ihmeihminen -Heart Of Gold-
Huojuvaa latoa kyseltiin Karhofestiin jo viime kesänä, mutta Viron-retki Tarttoon ja Hanilaan osui silloin päälle. Nyt päästiin lähtemään Ykän kanssa Huojuva lato duona matkaan. Ladon viideskymmenes keikka, kuten tämänkin lokin juoksevasta numeroinnista huomaatte. Karho on jylhä ja vehmas paikka, saari Kuopion Ranta-Toivalassa. Olen viettänyt siellä paljon aikaa nuoruudessani, kun olin kuopiolainen koulupoika ja Luonto-Liiton aktiivi. Sittemmin olen käynyt Karhossa kahdesti kitaroineni Folkswagenin kanssa, ja nyt tuli paikka korkattua Ladonkin nimissä. Rakennettiin Ykän kanssa setti, jota oli todella mieluista soittaa. Jengi kuunteli lattialla 70-luvun hämytyyliin lootusasennossa, joten rauhallisia tarinalauluja á la Seili ja Kaustisen talvet pystyi huoletta esittämään, Pienten miesten Rauhan karttakin pitkästä aikaa. Vanhaa metsää saa näillä luontokeikoilla liikuttavan hyvän vastaanoton. Minulla akustiset 6- ja 12-kieliset sekä maniska, Ykällä enimmäkseen Guildin puubassonsa, välillä akustinen. "Lavalla" eli Keltaisen huvilan salin nurkassa oli matkapolkuharmooni, joka synnytti sisääntulomusiikiksi improvisoidun Like A Hurricanen. Tällaista ei tapahdu kovin usein. Sympaattisen sähköttömän minifestarin muista esiintyjistä isoimman vaikutuksen teki kuopiolainen nuoremman polven bluesmies Pharaoh Pirttikangas. Mies paukutti dobrostaan vaikuttavaa settiä maallikkosaarnaajan otteella. Ei ihme, että Jyrki Kallio on kehunut Pirttikangasta keikkablogissaan. Yö liukui aamua kohti Kallaveden rannalla saunoen ja iltanuotiolla festivaalijengin laulutoiveita toteuttaen. Sukupolvet vaihtuu, mutta Viidestoista yö, Syksyn sävel ja Lumi teki enkelin eteiseen ovat edelleen ne toivotuimmat ja osatuimmat viisut, kuten ne olivat 80-luvullakin, kun kitaroineni aloin luontojengeissä pyöriä.
#051 06.08.2011 (la) Jyväskylä, Kirjailijatalo (syntymäpäivät)
Searching for a heart of gold. Kuva: Mari Pienimäki
1. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 2. Tiellä taas -On The Road Again- 3. Balladi Seilin saaresta 4. Sydänkesän vihreät niityt * 5. Outokummun kupari -U.S. Steel- * 6. Kolmisiipinen lokki *# 7. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- *# 8. Heart Of Gold *#£
* mukana Aapo Ruuttunen, laulu ja akustinen kitara # mukana Arto Laitinen, mandoliini £ mukana Lazy Horse -yhtyeen Jukka Tikkanen, laulu ja akustinen kitara
Huojuva lato -duon kesäinen viikonloppumatka jatkui Kuopiosta Jyväskylään, jossa Korpraali Kukkakaalin Aapon Laura-vaimo vietti syntymäpäiviään. Päästiin siis juhliin uusintamaan kevään Lato/Kukkakaali-yhteiskeikkailua. Soitto meni sympaattisesti akustisena olohuoneennurkka-livenä. Ykä vieraili Kukkakaalin setissä Rallikuskin kuolemassa, ja Ladon settiin saatiin Aapon stemmailua ja Arton maniskaa. Itse soittelin poikkeuksellisesti useamman kappaleen 12-kielisellä Yamahallani. Sähköisillä keikoilla sitä ei tule kuljetettua mukana, kun kitaraa ei ole mikitetty. Akustisissa unplugged-olosuhteissa toimii. Opiskelin Jyväskylässä 1992-1998. Kaupungissa on kiva poiketa, mutta sellaista nostalgiaa ei ole, että sinne pitäisi päästä taas asumaan. Nyt ehti taas nähdä vanhan kotitalon Kauppakatu 5:n seinämaalauksen, juoda yhden oluen Sohwissa ja nähdä siivun vehmasta kampusta, jolla tuli aikoinaan dallailtua vaikka siitä syystä, että pitihän toimittajaksi haluavan yliopistossa opiskella. Kirjailijatalo oli keikkapaikkana tuttu, Korpraali Kukkakaali esiintyi siellä 1998 Yläkaupungin yö -tapahtumassa. Siitä setistä muistan sen, että Äänekoski eli Neil Youngin Albuquerque oli mukana, sittemmin Ladonkin esittämä viisu. Kivat syntymäpäivät. Yöksi ei Jyväskylään jääty, kun Ykällä odottivat seuraavana päivänä velvollisuudet Pohjois-Karjalassa. Mikäs se on valoisassa Suomen kesäyössä ajella, etenkään kun ei tarvitse olla ratissa, vaan voi kartturin paikalla juoda olutta ja fiilistellä onnistuneita keikkoja ja vastaantulleita hyviä ihmisiä.
#052 20.08.2011 (la) Kitee, Potoskanvaara (Maruknat-kirjallisuustapahtuman illanvietto)
Kuva: tuntematon
S e t t i 1 1. Synnyin rokkaamaan -Born On The Bayou- 2. Paha kuu -Bad Moon Rising- 3. Takaisin Nokialle -Green River- 4. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- S e t t i 2 5. Takkulan baari 6. Elän mun unelmaa 7. Outokummun kupari -U.S. Steel- 8. Sydänkesän vihreät niityt 9. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 10. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 11. Joensuun tähdet ja baarit 12. Tex Willerin poika 13. Lieksan tyttö -Country Girl- 14. Tiellä taas -On The Road Again- 15. Mystinen metsätyömies -Cosmic Cowboy- 16. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans-
Kesäinen keikkaviikonloppu Vaara-Karjalassa - no mikäpä ettei. Ile oli esiintynyt pari vuotta aiemmin Maruknoilla Cowboy Clintin kanssa, mutta puhui nyt keikan Ladolle. Päästiin kirjailijoiden illatsuihin ison navetan ylisille Neil Youngin Harvestin takakannen kaltaiseen, puiseen miljööseen. Ilta aloitettiin isännän toiveesta sisääntulomusiikilla - siis CCR:ää rauhallisina, paikan päällä tempaistuina lounge-country-sovituksina. Sitten myöhemmin täyspitkä oma setti. Kirjailijoita kiinnosti pitkän päivän päätteeksi selvästikin enemmän tiivis pöydissä seurustelu kuin vaikkapa rivitanssin harjoittelu, mistä heitä ei voi toki syyttää. Mukava oli kuitenkin soitella hyväsoundisessa navetassa. Virran Olasta ensimmäinen esitys Topi Sorsakosken kuoleman jälkeen. Hieman piti mietiskellä, että mitä biisistä pitäisi sanoa tai ajatella. Yötä vasten ajettiin rennoissa tunnelmissa Ilomantsiin seuraavan päivän bluesfestivaalikeikalle, jonka järkkärit olivat luvanneet meille ystävällisesti majoituksen Mustikkamäeltä. Ehdittiin nähdä ripaus Spoon Hill -kokoonpanon keikkaa, ja taidettiin siinä järjestää improvisoidut varpajaiset Jallulle, joka oli tullut pienen tytön isäksi.
#053 21.08.2011 (su) Ilomantsi, Maukkulan Mustikkamäki (Blueberry Hill Blues & Jazz)
Menossa Elän mun unelmaa, kavaltaa capo 3-nauhalla. Kuva: Janna Puumalainen
1. Elän mun unelmaa 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Sydänkesän vihreät niityt 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- 6. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 7. Joensuun tähdet ja baarit 8. Tex Willerin poika 9. Takaisin Nokialle -Green River- 10. Tiellä taas -On The Road Again- 11. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans- E n c o r e 12. Lieksan tyttö -Country Girl-
Blueberry Hill on kodikas, parinsadan katsojan juurimusiikkifestivaali, muutamana vuonna Ilomantsin Maukkulan Mustikkamäellä järjestetty. Lato pääsi esiintymään harvinaislaatuisen aikaisin, kellon käydessä iltapäivä-kahta. Kodikkaan kokoiseen telttaan syntyi hyvä äänivalli. Harvoin pääsee keikalla nautiskelemaan näin selkeässä stereoäänikuvassa kellumisesta, Ykä ja Keijo takana, Ile vasemmassa ja Jallu oikeassa korvassa. Tuli nasta olo, että eihän mun tarvitse soittaa juuri mitään, kun ukot täyttävät tonttinsa niin maukkaasti. Soitto kulki edellisillan "harjoituskeikan" jälkeen hyvällä fiiliksellä, sopivalla automaattiohjauksella. Takaisin Nokialle nostettiin jokerina settiin, kun se saatiin kulkemaan sen verran makoisasti Kiteellä. Haulikko-Mikko oli must, oltiinhan harvinaislaatuisesti bluesfestivaalilla. Äidit älkäässä yleisössä olleet nuoret naisetkin lauloivat mukana. Edelleen biisi tunnetaan viime kesän radiosoiton pohjalta. Aurinkoisen iltapäivän täydellisti Erja Lyytisen pirtsakka keikka. Yksi kesän hupaisimmista viikonlopuista, jos minulta kysytään. Näillä vitamiineillä sitä mennään pitkälle pimeään talveen.
#054 27.08.2011 (la) Parikkala, Uukuniemi, Papinniemen leirintäalue (Elotulirock)
Kuva: Tiina Torikka
1. Elän mun unelmaa 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Sydänkesän vihreät niityt 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 6. Lieksan tyttö 7. Tex Willerin poika 8. Tiellä taas -On The Road Again- 9. Hyvää huomenta Suomi -City Of New Orleans-
Ladon keikkakesä 2011 saatiin päätökseen tällä maanmainioksi osoittautuneella eteläkarjalaisfestarilla. Kaunis paikka hiekkarantojen reunustamalla niemellä keskellä osin Venäjälle kuuluvaa Pyhäjärveä. Yleisöä järjestäjien mukaan paikalla parhaillaan 600. Matkattiin koko viisikko summer drummer Keijon pakulla. Niin kuin mustalaiset tiellä taas. Mehevät kokkapuheet ja pohjoiskarjalaiseen tyyliin lausutut kohteliaisuudet täyttivät matkustamon ja matka hujahti huomaamatta. Sitä piti ihmetellä, että miten kesän keikkapäivinä on aina ollut aurinkoista, niin tänäänkin. Festivaalilla kaikki fasiliteetit olivat niin kuin pitääkin ja meininki välitöntä. Tiaisen Petri selvästikin tietää, miten pelimannit pidetään tyytyväisinä, jotta ne pistävät lavalla vastavuoroisesti parastaan. Huippukokemus oli muun takavuosien Kihaus, jolloin soittajille ei oltu varattu edes juomavettä, ruuasta nyt puhumattakaan - ja kun keikan maksun aika tuli, todettiin, että keikasta ei löydy sopimusta, joten ei sitä liene ollutkaan ja tarvinneeko maksaakaan. Folkswagenilla silloin liikenteessä karjalaisen viihdeteollisuuden tuota päivää mullistamassa... Keikan käynnisti Mikko Europaeuksen spiikki, tuttu mies 2000-luvun alun Joensuun folk-kuvioista. Tekniikan avulla saatiin Ladolle hyvä lavasoundi ja hyvin kuului kuulemma yleisöllekin. Viikon takaisen Kiteen keikan peruina ääni oli paineessa, jonkinmoista kesäflunssan poikasta kurkussa kaikertamassa. Vaikka muutamia satoja keikkoja olen soittanut, niin koskaan aiemmin en ole ollut lavalla termospullon kanssa, kuuma hunajatee keikkajuomana. Kylläpä tuo ääni näillä tropeilla kesti. Setti noudatteli sitä, mitä nyt loppukesänä on soitettu. Lähde länteen! -biisejä, Virran Ola -ep:ltä nimibiisi ja Tiellä taas, loppukasvatukseksi Hyvää huomenta Suomi. Sydänkesässä unohdin huuliharpputelineen ja kappaleeseen syntyi pientä improvisointia. Pikkujuttu sadan vuoden päästä. Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, yleisö kuunteli kohteliaan hajuraon takaa. Ei tullut kuitenkaan tunnetta, että tyhjälle kentälle olisi pitänyt soittaa. Hyvin menneen keikan jälkeen otettiin muutama olut, kuunneltiin Petroskoin Sattuman pirteää keikkaa ja annettiin Ykän kanssa haastattelu Karjala-lehdelle. Elokuun ilta pimeni ja niemen valaistut männyt huojuivat. Keijon aamulypsyt pakottivat karavaanin yötä vasten kotikonnuille. Kassan baarissa poikettiin matkalla yksien juomien ja yhden biisin verran kuuntelemassa Slow Down Trion keikkaa. Hyvinhän se rockabilly lätkyi.
Elotulirockin bäkkärirannalla ilta-auringon ja keikan punaamina. Kuva: Tiina Torikka
Nimimerkki PT:n keikkaraportti Elotulirockista Uukuniemi.info-sivustolla täällä.
#055 14.09.2011 (ke) Joensuu, ravintola Wanha Jokela (Kohtuus vaarassa III -tapahtuma)
Ykän uusi kitara neitsytkeikalla. Kuva: Anna Mustonen
1. Pahat meistä 2. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 3. Balladi Seilin saaresta 4. Sydänkesän vihreät niityt 5. Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock- 6. Joensuun tähdet ja baarit 7. Vanhaa metsää 8. Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu
Orkesterin syyskausi käynnistyi tällä Huojuva lato duon hyväntekeväisyyskeikalla. Väkeä ei ollut paikalla niin paljon kuin Kohtuus-tapahtumissa parhaimmillaan on ollut, eli salintäydeltä, mutta ainahan Jokelassa on tunnelmallista soittaa. Mentiin ilman laulu- ja kitaramikityksiä. Ykällä oli neitsytkeikalla uusi Martin SWOMGT (Pahat meistä, muut biisit mentiin bassolla) ja Fender Bassman. Hyvin toimi laitteet. Ensimmäistä kertaa kaivettiin Huojuvan ladon settiin 2006 tyttäreni syntymätunnelmissa kirjoittamani, Folkswagenin Atomiveisuja-levylle levyttämä protestilaulu Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu. Sopii luontoyleisöille. Jokelaan puolestaan tietysti sopii Joensuun tähdet ja baarit, joka Jokelan tribuuttilevylle äänitettiin. Kuulijoita hymyilytti. Perjantaina luvassa vielä toiset Kohtuusiltamat Kolin seurojentalolla...
#056 16.09.2011 (pe) Lieksa, Koli, Kolin seurojentalo (Kohtuus vaarassa III -tapahtuma)
Kuva: Anna Mustonen
1. Polle, vie mut kotiin (Älä vie talliin Laurilan) 2. Virran Ola on vielä kuningas 3. Taaksepäin 4. Vanhaa metsää 5. Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu
Kolin mainioakustiikkaisella seurojentalolla Lato soitti ensimmäisen kerran syksyllä 2009, nyt uusiksiotto Huojuva lato duolla samaisen Kohtuus vaarassa -jengin tapahtumassa. Ykä ajeli omia kyytejä Outokummusta, minä Joensuusta Sillanpään Markon kanssa, joka oltiin saatu parin päivän varoitusajalla paikkaajaksi, Wimme Saari nääs perui kohtuuskeikkansa. Mukava oli ajella aurinkoisessa syyssäässä, kuunnella Tom Pettyä ja jutella niitä näitä musiikkihommista. Marko soitti elämänsä ilmeisesti ensimmäisen suomenkielisen soolosetin - on luopunut ainakin tilapäisesti englannista ja kirjoittanut tukun kotimaankielisiä ralleja. Lupaavalta kuulosti. Vierailin harpun kanssa viimeisessä numerossa Isättömät pojat, joka kohtsillään julkaistaan Maaseutumusiikkiyhdistyksen kokoelmalevyllä. Vastahan se oli 80-luku ja meikäläinen osti Kuopion Anttilasta tv:stä tutun Marco & the Missing Partsin Station-lp:n, ja nyt saan ite fiitata samaista c-kirjaimen nimestään kadottanutta, Porvoosta Joensuuhun muuttanutta Sillanpään kulttuurisuvun jälkeläistä! "Lord works in mysterious ways", kuten Elwood Blues sanoo. Lato-duo soitti puolenkymmentä akustista biisiä. Perushyvää meininkiä, ei ehkä aivan yhtä hyvää kuin Tormulaisen Tuomon keikkapalkkioksi tarjoama sienikeitto. Hannu Taanila kävi keikan jälkeen kehumassa Ykän bassonsoittoa. Iltamien loppuun oltiin vielä suunniteltu pieni Neil Young -pläjäys Markon kanssa, mutta muu ohjelma venyi ja oli pakko suunnistaa kotiin kesken kaiken. Ehkä ensi kerralla.
#057 07.10.2011 (pe) Joensuu, Kerubi, Kellari (syntymäpäivät)
Kuva: Jani Salomaa
1. Lieksan tyttö -Country Girl- 2. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- 3. Tex Willerin poika 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Takkulan baari 6. Joensuun tähdet ja baarit 7. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 8. Outokummun kupari -U.S. Steel- 9. Taaksepäin 10. Takaisin Nokialle -Green River- 11. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie- 12. Tiellä taas -On The Road Again-
Lähde länteen! -kannen maalaaja, joensuulainen kuvataiteilija Heidi Vasara täytti pyöreitä ja kutsui Huojuvan ladon vastaamaan juhlamusiikista. Mikäpä ettei. Oli mielenkiintoista päästä korkkaamaan Ladolla uusitun Kerubin Kellari, josta talon tekniikan myötävaikutuksella syntyikin hyvä kuva. Lavalla on tilaa, eikä lavasoundissa ole valittamista. Salomaan Jani, tuttu mies Folkswagen-kuvioista, teki hyvät soundit. Kellarista 2/5-Latoa jatkoi Valtimolle ja 3/5-Latoa illan seuraavalle keikalle, joka oli:
#058 07.10.2011 (pe) Joensuu, ravintola Wanha Jokela (Joku roti sentään! -tapahtuma)
Kuva: Juri Podkopajev
Joensuun legendaarisen taiteilijaravintolan purku-/suojelukeskustelu oli kilpistynyt syksyn 2011 mittaan siihen pisteeseen, että Pro Wanha Jokela -liikkeen aktivistit järjestivät Jokelaan jatketun viikonlopun mittaisen kulttuuripläjäyksen. Lato liittyi artistikaartiin, mutta Valtimon miesten jätettyä myöhäisen soittoajan takia hyväntekeväisyyskeikan välistä lavalle noustiin ensimmäistä kertaa poikkeuksellisella power trio -kokoonpanolla Kononen-Vähäkallio-Markkanen. Mielenkiintoinen kokemus sinänsä, ja toi yllättäen mieleen nuoruuteni rokkitrio Kiisselissä soittamisen. Ohjelmistoksi valittiin menevää ja coverpainotteista tavaraa. Henki oli päällä niin esiintyjillä, työntekijöillä kuin katsojilla. Jos kirjailija Simo Hämäläinen joraa Huojuvan ladon tahtiin, niin eihän keikka voi olla totaalisen huono. Illan aikana lavalla käväisi myös Folkswagen-ukkojen Pakafolk 2011, joka soitti Folski-ohjelmistoa ja jota kävin parin biisin verran Telecasterilla tuuppaamassa. Eipä ole omalta osalta vielä tarvetta Folkswagen-nostalgisoinnille, sen verran tuoreessa muistissa on kymmenvuotinen pään hakkaaminen Karjalan mäntyyn.
Mies sie tarviit oikeen kaunista orkesterrii, täs siul on sellane! Kuva: Juri Podkopajev
Lisää kuvia keikalta täällä.
#059 08.10.2011 (la) Joensuu, Paronitar-klubi
Kuva: Pekka Makkonen
1. Lieksan tyttö -Country Girl- 2. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- 3. Tex Willerin poika 4. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 5. Takkulan baari 6. Joensuun tähdet ja baarit 7. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 8. Outokummun kupari -U.S. Steel- 9. Taaksepäin 10. Takaisin Nokialle -Green River- 11. Hullu suomenhevonen 12. Tiellä taas -On The Road Again- E n c o r e 13. Haulikko-Mikko -Shotgun Willie-
Pilli Pajukallio kysäisi jossain vaiheessa kesää, miltä kuulostaisi Freukkarien ja Ladon yhteinen keikka Joensuussa. No, erittäin hyvältähän se kuulostaisi. Paikkana vieläpä Noljakan lähiöravintola Paronitar, josta ei kovin montaa sataa metriä kotiovelle ole. Toiminta lähestyi legendaarista alkaen siitä, että Freukkarit kävivät puolestaan alkuillasta Wanhan Jokelan Joku roti sentään! -talkoissa. Puolenkymmenen biisin akustinen yllätyssetti baaripuolella oli varmaan monelle Jokelan-suojelijalle viikonlopun huippukohtia. Kamerat surrasivat. Siirryimme Daltonsin bussilla takaisin Paronittareen, jossa Ladon keikka alkaa sillä näyllä, että Freukkarit tanssivat käsikynkkää Lieksan tytön tahtiin. Säästetään loput muistelmiin ja pikakelataan seuraavaan päivään, jolloin käydään Pekan kanssa läpi Huojuvan ladon toisen albumin tekstit. Suomen paras sanoittaja tekstien tuottajana, how about that? Pitäisikö siteerata huomattavasti kehnompaa sanoittajaa: "Minä olen onnenpoika ja elän mun unelmaa..."
"Niin kauas kuin silmä siintää..." Freukkarien keikan lopussa vierailu Mystisessä metsätyömiehessä. Kuva: Corky Leppänen
Pekka Makkosen kuvagalleria Paronitar-illasta täällä.
#060 02.12.2011 (pe) Joensuu, Noljakka (yksityistilaisuus)
1. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 2. Pahat meistä 3. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans-
Maaseutumusiikki-kokoelman Joensuun julkaisukeikka meni päällekäin työpaikkani illanvieton kanssa. Win-win-ratkaisu: soundcheckin Old Dogissa tehnyt, illan vetoa odottava Lato akustiselle poikkeamakeikalle Noljakkaan ruoka- ja juomapalkalla. Hauska oli kuulla pitkästä aikaa Ileä dobronsa kanssa. Keikoillahan ukko onkii dobrosoundit nykyään BoBro-pedaalista. Osa illanvieton kansasta eksyi pikkutunneilla Old Dogiin, mikä kertoo siitä, että jotakin osattiin tehdä joidenkin mielestä oikein.
#061 02.12.2011 (pe) Joensuu, Old Dog Irish Pub [Maaseutumusiikki-kokoelman julkaisukeikka)
S e t t i 1 1. Joensuun tähdet ja baarit 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Sydänkesän vihreät niityt 4. Syvärin jouluyö 5. Polle, vie mut kotiin (Älä vie talliin Laurilan) 6. Pahat meistä 7. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- 8. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 9. Hiski Salomaa -Blind Willie McTell- 10. Takaisin Nokialle -Green River- S e t t i 2 11. Vanhaa metsää 12. Kaustisen talvet -The Hills Of Woodstock- 13. Hänelle, joka lähtee uutta alkua kohti 14. Takkulan baari 15. Tex Willerin poika 16. Tiellä taas -On The Road Again- 17. Lieksan tyttö -Country Girl- 18. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 19. Hyvää huomenta Suomi -The City Of New Orleans- E n c o r e 20. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)- 21. Heart Of Gold [mukana Marko Sillanpää, laulu ja akustinen kitara] 22. You Ain't Goin' Nowhere [mukana Marko Sillanpää, laulu ja akustinen kitara] 23. Mystinen metsätyömies / Cosmic Cowboy [mukana Marko Sillanpää, laulu ja akustinen kitara]
Tästä syntyi hyvän meiningin keikka Joensuun ainoassa ja parhaassa irkkuravintolassa. Maaseutumusiikki-kokoelmalla niinikään esiintyvä Marko Sillanpää aloitteli soolosetillä. Kävin mandoliineinini fiittaamassa Isättömissä pojissa, jossa lavalla oli myös Markon upeaääninen vaimo Heli. Ladon keikan settilista on tässä naputellessani ja asiaa ajatellessani yksi parhaita. On akustista duoilua/trioilua ja sähköisempiä bändikappaleita lomittain, albumiraitoja ryydittämässä "harvinaisia" pikkulevyraitoja, vierailuosuus, ja monta kappaletta maailman-ensi-illassa, mikä nyt on aina faniperspektiivistä jännittävän keikan yksi kriteeri. Dylanin hiuksia nostattavan Blind Willie McTellin halusin kääntää Hiski Salomaaksi jo folk-aikoina 90-luvun Jyväskylässä, mutten osannut. Tänä syksynä inspiraatio iski, ja lopputuloksesta tuli ehkä yksi parhaista käännöksistäni. Yritin istuttaa kappaletta kauan Amerikkaan, mutta ratkaisuksi löytyi kuvata impressioita Salomaasta Suomessa ennen lähtöään. Saas nähdä, tuleeko Dylanin jengiltä virallista käännöslupaa, vai jääkö kappale pelkäksi keikkabiisiksi. Hänelle, joka lähtee uutta alkua kohti on Heli Laaksosen runon ja Auld Lang Synen melodian inspiroima laulu, jonka tein Tuhatkauno-yhtyeen aikoina ja elvytin pöytälaatikosta. Luckenbach, Texas -sovitus valtimolaiseen sielunmaisemaan oli tässä vaiheessa upouusi. Onnistuneen keikan jälkeen kutsu baarin omistajalta tulla joskus uudestaan, ja Lato-jengi siskonpedille seuraavan päivän keikkaa odottamaan.
#062 03.12.2011 (la) Joensuu, Kerubi (PKJY 90 vuotta)
1. Joensuun tähdet ja baarit 2. Outokummun kupari -U.S. Steel- 3. Lieksan tyttö -Country Girl- 4. Valtimon Seiska (Perusarvot kunniaan) -Luckenbach, Texas (Back To The Basics Of Love)- 5. Syvärin jouluyö 6. Pahat meistä 7. Virran Ola on vielä kuningas -Bob Wills Is Still The King- 8. Rakkaus on sotaa -Love Is A Never Ending War- 9. Hiski Salomaa -Blind Willie McTell- 10. Takaisin Nokialle -Green River- 11. Kalliit kilometrit 12. Tex Willerin poika 13. Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita -Mamas Don't Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys- 14. Tiellä taas -On The Road Again-
Ladon keikkavuosi 2011 pantiin pakettiin tällä esiintymisellä Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistyksen 90-vuotispäivillä. Paikka, Kerubin Kellari, oli tuttu lokakuun syntymäpäiväkeikalta, ja kattauksen pystytys ja soundien kaivelu onnistui Kerubin tekniikan kanssa taas jouhevasti. Keskustelun taustamusiikin soittaminen juhlissa ei ole Ladon vahvuusalueita, ja jos cover-bilebändiestetiikkaa halutaan, niin sitäkin lähestytään vain hetkittäin CCR-covereissa. Mutta keikka klaarattiin ja palkkio saatiin, joten pulinat pois. Maailmanensi-illassa Kalliit kilometrit, hieman menevämpää riffirockia Ladon tulevalta albumilta, Popeda- ja Free -viitteitä kavahtamatta. Sitten vain "leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä" (Antti Tammilehto). |