Lättähattu-levyn sessiot Valtimolla huhtikuussa 2016

Huojuva lato asettui äänittäjä Teemu Sinkon kanssa huhtikuussa 2016 Valtimon Rumoniemelle, Keijo Korhosen kotitilan vanhalle puolelle, tarkoituksenaan tallentaa Ladon neljäs albumi. Sessioille varattiin kymmenen perättäistä päivää, joiden aikana albumin äänitykset valmistuivatkin noin 90-95-prosenttisesti. Täydentäviä osuuksia tallennettiin vielä huhti-toukokuussa 2016 Tampereella, Helsingissä, Outokummussa ja Joensuussa. Niistä on oma galleria täällä.

Tässä kuvapäiväkirja Rumoniemen sessioista. Kuvat otti enimmäkseen Suonna, muutamat myös Teemu, Keijo ja puolisonsa Riitta. Kuvat aukeavat klikkaamalla isommiksi omiin ikkunoihinsa.

Approaching Valtimo. Seikkailu on alkamassa aprillipäivänä 2016.

Liikkuva studio on rakennettu Keijon tilan vanhan puolen yläkertaan. Kappaleista soitetaan ensin sisään rumpu- ja bassopohjat. Suonna on eteisen puolella laulamassa demolaulua ja soittamassa demokitaraa.

Ykä. Huomaa flunssaa loitolla pitävät juomavalinnat, punaviini ja marjamehu.

Monitorointia yläkerran toiseen kamariin rakennetun tarkkaamon sohvalla.

Keijo. Seinällä voimaa antavat lapsuudenidoli Ian Paicen rumpukalvot.

Teemu virittää rummut jokaisen kappaleen sävellajiin.

Totiset paikat: päivän päätteeksi kuunnellaan, mitä on saatu talteen. Eniten työtä teettää Hirviryijy-kappale, joka yritetään saada mahdollisimman kulkevaksi. Ileä ei tarvita vielä pohjien tallennuksissa, mutta hänkin on saapunut paikalle tunnelmoimaan.

Kymmenen kappaleen pohjat ovat purkissa kolmen työpäivän jälkeen. Yhtye palkitsee itsensä pizzoilla Valtimon Seiskassa.

Suonnan vuoro ruveta tositoimiin laulu-, huuliharppu-, kitara- ja maniskaosuuksiin. Laulu kappaleeseen Mies Luoja tietää mistä.

Mandoliini kappaleeseen Viimeinen lättähattu Lieksaan.

Monitorointia: kelpaako?

Les Paulin hienoviritystä sähkökitaraäänitysten alla.

Sessioiden aikaista pedaalilautaa. Ibanezin Phase Tonessa on erittäin hieno, 70-lukulaisen laulava soundi. Käytössä kitarasooloissa kappaleella Mies Luoja tietää mistä.

Sähkökitaraosuus kappaleeseen Menneet polvet.

Sessioiden kitaroina Gibson Les Paul Classic, Fender Telecaster ja Gibson Nighthawk, vahvistimina Fender Bassman ja Fender Deluxe.

Monitorointia tarkkaamosohvalta. Tarkkaamokitarana Keijon Danelectro.

Samaan aikaan kotonaan Valtimon Nuolijärvellä Ile treenaa omia osuuksiaan Teemun Internetillä toimittamien pohjien päälle soittamalla. Banjo ja dobro asemissa.

Neuvotteluja stilikkaosuuksista.

Banjohommiin ryhtymässä. Teemu mikittää.

Ylä-Karjala-lehti vieraili tekemässä juttua levynteosta Valtimolla. Ile ja Teemu olivat kiinni äänityksissä, mutta Suonna ja Keijo pääsivät selfieen toimittaja Anu Saarelaisen ja valokuvaajaharjoittelija Kyra Münniksin kanssa.

Ylä-Karjalan juttu 09.04.2016.

Helsingin-vahvistus Tapsa Kojo on saapunut sessioiden loppuvaiheeseen tekemään omat kosketin-, haitari- ja taustalaululisäyksensä. Tapsa on rutinoitunut pelimanni, jolta voidaan käyttää yleensä jo ensimmäinen tai toinen otto. Sovituksia hiotaan lennossa, tämä on ehdottomasti hauskempi tapa tehdä levyä kuin äänitiedostojen lähettely sähköpostilla.

Haitari soi kolmella kappaleella, Hirviryijy, Joensuu ja Suomenhevonen.

Suomessa harvemmin vastaantuleva kielisoitin bajo quinto kappaleeseen Vanha koira.

Isäntäperhe pitää esimerkillisesti huolta cateringista. Sessioissa tuhotaan ainakin kolme isoa siikaa, muutama salkku olutta ja kulhollinen pääsiäismunia. Texmex-päivällinen menossa.

Lopuksi tehdään taustalauluosuuksia. Niitä äänitetään välillä yksitellen, välillä kahden laulajan ryhmissä. Keijo eläytyy.

Kun Teemu taustalaulaa, paina recciä Tapsa, joka on myös kokenut äänittäjä.

Sessioiden referenssilevyjä tarkkaamossa.

Sarjassa sessioiden absurdeja detaljeja: niin sanottu Lahti-äänimaisema kappaleeseen Poika unelmoi. Tallennusvälineenä Zoom.

Yhteisposeeraus ennen Tapsan lähtöä etelään. Taustalla talo, jossa Lättähattu on äänitetty. Ykä ei ennättänyt kuvaan.

Ykä on saapunut viimeisenä päivänä tarkastamaan, onko aikaansaannoksissa huomautettavaa tai basso-osuuksissa paikattavaa. Ensimmäistäkään paikontarvetta bassoista ei löydetä.

Sessioiden viimeisiä ottoja äänitetään Ileltä. Joensuu-kappaleessa ei ole vielä banjoa, jonka Ile haluaa tarjota, ja hyvänkuuloinen osuus päätetään käyttää.

Sessiot päättyvät lämpimissä merkeissä. Ketään ei ole lyöty, kukaan ei ole lähtenyt bändistä, lamppuauto ei ole käynyt pihassa. Vielä yksi yhteiskuvaposeeraus Keijon vanhan puolen rappusissa. Bändiä naurattaa Teemun koikkelehteminen kännykkäkameran ja valojen kanssa.